Kunnan vastaus vai vastustus maauimala-aloitteeseen

Kunnan vastaus 17.2. heille siirtämääni aloitteeseen saapui tänään 22.2.2018. Löydät sen liitteineen kuntalaisaloite.fi -palvelusta. Nopeaa työtä, sanoisin. Siitä pointsit kunnalle. Ilmeisesti vastaus on ollut työn alla jo aiemmin.

Liikuntapalvelut-yksikkö antaa vastauksenaan Susanna Norjan kuntalaisaloite.fi-palvelussa elokuussa 2017 julkaistuun ja nyt Lahden kaupungin vastaanottamaan kuntalaisaloitteeseen liitteen mukaisen vuoden 2014 liikunta- ja kulttuurilautakunnan päätöksen vastaavankaltaisesta aloitteesta (4. 9. 2014, §88).

Lautakunnan päätöksen mukaisesti pitkään käytössä ollut aikatauluraami maauimalakaudelle jatkuu vuoteen 2020 saakka.

Tulevan kesän 2018 osalta on huomioitavaa, että kaksi kaupunkikonsernipäätöksillä mäkistadionille/maauimalaan osoitettua suurtapahtumaa (Red Bull 400 12.5. 2018 sekä Cheekin kaksi konserttia 24.-25.8. 2018) asettavat suuren haasteen pysyä ko. lautakuntapäätöksen mukaisessa maauimalakauden pituudessa ilman lyhennyksiä.
Red Bull 400-tapahtuman sopimus jatkuu vuoteen 2020 saakka sijoittuen ko. ajankohtaan.

Maauimalan tekniset rakenteet niin kiinteiden rakenteiden kuin allastekniikan osalta edellyttävät investointeja lähivuosina, jotta allas voidaan pitää edelleen käytössä.

 

VASTAUKSENI KUNNALLE:

Ensinnäkin, tuntuu hullulta, että vuonna 2014 on linjattu maauimalan aukioloajoista vuoteen 2020 saakka. Tai siis hienoahan se on, että tässä kaupungissa edes jotain osataan suunnitella ja päättää pidemmällä aikaikkunalla. Tällaisessa asiassa näyttää kuitenkin siltä, että asiaa ei haluta edes ajatella tai käsitellä, vaan piiloudutaan tuon vuonna 2014 tehdyn päätöksen taakse. Ajat muuttuvat, käyttötavat muuttuvat ja tarpeet muuttuvat. Kivimaan uimahallin remontin ajankohdasta ei esimerkiksi tuolloin vielä ollut tietoa, sillä hankesuunnitelma on hyväksytty vasta 2016.

On todella loistavaa, että mäkimonttuun saadaan uusia tapahtumia. Konserttipaikkana se on erinomainen. Rohkeaa toimintaa, että kaupunkikonsernipäätöksillä on isoja tapahtumia osoitettu monttuun, vaikka se aiheuttaakin kaupungin vastauksen mukaisesti suuria haasteita kulttuuri- ja liikuntalautakunnan vuonna 2014 asettaman maauimalan aukioloaikaraamin noudattamiselle. (Rivien välistä uskallan muuten lukea, että aukiolokausi tulee näihin tapahtumiin vedoten olemaan tänä kesänä entistä lyhyempi.)

Mutta nyt seuraa vähän maalaisjärjellä toteutettua pohdintaa. Tulevassa Cheekin konsertissa lava on suunniteltu altaan päälle, mikäli ihan oikein tuota karttakuvaa tulkitsen. Luulisin ja uskoisin hyvin vahvasti, että tänä päivänä on mahdollista peittää allas väliaikaisesti niin, että sen päälle voi rakentaa vaikkapa nyt sitten esiintymislavan. Samalla lailla sen voinee pitää peitettynä myös Red Bull -ylämäkijuoksutapahtumassa. En tiedä miltä taholta tällaista asiaa voisi selvittää. Kuitenkin tekniset rakenteet vaativat mittavia investointeja lähivuosina, joten tämä tulisi sisällyttää kyseisiin investointeihin, jotta alue saadaan ns. tehokäyttöön. Samalla tavalla kaupungin rakennukset pyritään pitämään tehokäytössä, miksipä ei ulkotilat, etenkin kun kyse on todella kaupunkimme helmestä myös turistinäkökulmasta katsottuna.

Vastauksessa oli myös mukana maauimalatekniikkaan liittyvä listaus keväisistä avaus- ja syksyisistä sulkemistoimenpiteistä. Listauksesta ei kuitenkaan käynyt ilmi, miten kauan mikäkin toimenpide vie aikaa, kuinka monta henkilöä se vaatii tai missä järjestyksessä nämä asiat on suoritettava. Monet asioista voi varmasti toteuttaa samanaikaisesti ja nopeammin kuin mihin nyt on totuttu. Ymmärrän kyllä, että Lahti Aqua asettaa tietyt raamit sille, kuinka paljon vettä saa juoksuttaa viemäriverkostoon. Mutta kuinka kauan altaan täyttö ja tyhjennys vie? Ehkäpä tyhjennystä voisi vauhdittaa myös pumppuautolla. Vastaavasti täydennykseen voisi pyytää apua vaikkapa palokunnalta, puhdasta hanavettähän sieltäkin säiliöstä tulee, joten sama kai, lirutetaanko altaaseen vesi paikan päällä hanasta vai kuljetettuna muutaman kilometrin päästä. Jos tämä olisi jonkun yksityisen yrittäjän hanskaama projekti, ei tällaisista asioista tulisi ongelmaa. Ratkaisuja löytyy, jos vain halua on. Niinkuin tuo ensilumenlatu marraskuuksi 2018 oli päätös, jossa ennenkaikkea asenne ja tahtotila ratkaisi. Toivon, että liikunta- ja kulttuurilautakunnalta löytyy tahtotilaa myös tässä asiassa. Annetaan Lahden olla liikuntakaupunki. Myös kesällä.

Kuntalaisaloitteeni maauimalan käyttökauden pidentämisestä

Viime syksynä, tai oikeastaan kesäähän se elokuu vielä on, seurasin keskustelua maauimalan sulkemista kesken vihdoin Suomeenkin saapuneiden kesäkelien. Päätin riipaista kasaan kuntalaisaloitteen, jotta asiaa saataisiin jonkinlaiseen päätöksentekoportaaseen ihan virallisesti.

Tässä aloite, joka julkaistu kuntalaisaloite.fi -palvelussa 15.8.2017.

Me, tämän aloitteen allekirjoittaneet kuntalaiset, yhdessä vaadimme Lahden kaupungin maauimalan aukiolokauden pidentämistä vuodesta 2018 alkaen.

Kuluvana vuonna maauimala avattiin käyttöön kesäkuun alussa koulujen loppuessa ja suljettiin elokuun puolivälissä koulujen alkaessa. Kaupungin taholta on viestitty, että uimala suljetaan, sillä uimahallit palaavat normaaliin arkeen. Maauimalaa pidetään siis varapaikkana uimahallien ollessa kiinni, vaikka todellisuudessa maauimala on toistaiseksi Lahden ainoa kunnolliset mitat täyttävä uima-allas ja käyttäjäkunnan ykköspaikka. 50 metrin mittaisen altaan sisältävän uuden uimahallin rakentamisesta on puhuttu vuosikausia. Olisikin järkevää hyödyntää jo olemassa olevaa, toiveet täyttävää allasta nykyistä pidemmän ajanjakson ajan. Tämä mahdollistaisi myös koululaisryhmien vierailut maauimalassa, paikassa jota ihmiset tulevat ihastelemaan ulkomaita myöten. Tosiasiassa kaikki koululaiset eivät maauimalaan tule koskaan pääsemään, mikäli se jätetään perheiden oman toiminnan varaan.

Eurooppalaisittain ajateltuna elokuu kokonaisuudessaan on yleisin lomakuukausi. Siksi Lahden kiinnostavimmista ja erikoisimmista kohteista yhden sulkeminen kesken parasta sesonkia osoittautuu myös matkailun ja vetovoiman kannalta huonoksi.

Maauimalan käyttöä rajoittaa toki toinen urheilulaji, mäkihyppy. Allas on sijoitettuna suurmäen alastulorinteeseen, jolloin hyppääminen ei maauimalan aukioloaikoina onnistu. Kaupunki tilojen omistajana voi kuitenkin itse määrittää tilojensa käyttöajat.

Tällä hetkellä muuntautuminen maauimalasta mäkihyppyalustaksi ja päinvastoin vie lehtitietojen mukaan noin kolme viikkoa kerrallaan, yhteensä siis kuusi viikkoa vuodessa. Mikäli mäkihyppy kuitenkin asettaa kaupungin tilojen yleishyödylliselle käytölle rajoituksia, tulee kaupungin ratkaista maauimalan käyttökauden pidentäminen muulla tavoin. Jäähalleja muunnetaan tänä päivänä konserttiareenoiksi ja jopa hevosareenoiksi hiekkoineen kaikkineen ja siitä takaisin normaaliin jääkäyttöön muutamissa päivissä. On varmasti mahdollista löytää maauimalan käyttöaikaa pidentävä ratkaisu jos vain tahtotilaa löytyy. Tällä hetkellä ei aluetta voi puoleentoista kuukauteen hyödyntää uimarit eikä hyppääjät, joten tuo muutostyön aikataulun tiivistäminen hyödyttäisi kumpaakin käyttäjäkuntaa ja kaupunkia itsessään.

Mikäli haasteen asettaa se, että maauimalassa hyödynnetään uimahallien vakituista henkilökuntaa eikä lisäkäsiin päällekkäisenä aukioloaikana ole mahdollisuutta, tulisi normaalien uimahallien sulkemista keväisin ja avaamista syksyisin osittain siirtää.

 

Aloite sai taakseen 131 allekirjoittajaa, mutta tosiasiassa saamieni viestien perusteella tällä on vankempikin kannatus. Aloitteen huonosta markkinoinnista (kädet pystyyn tässä asiassa virheen merkiksi) johtuen moni kuuli aloitteesta vasta lähetettyäni sen 17.2.2018 kuntaan ja median tehtyä siitä juttua. Annoin esimerkiksi Radio Voimalle haastattelua aiheesta ja paikallislehti ESS teki uutisen. Ettei tästä tule kilometrimittaista postausta, jatkan toisessa kirjoituksessa analysointia saatuani kunnan vastauksen.

Miksi Kokoomus?

Aika usein minulta moni, enemmän ehkä puoluekartassa vasemmalta löytyvä ystäväni kysyy, miksi olen valinnut puolueeksi kokoomuksen. Ajatuksiltani olisin kuulemma erinomaisesti muihinkin puolueisiin sopiva. Totta, ihan varmasti sopisin. Ja olen ehkä harkinnutkin. Vaihtoehtoja mietin monta vuotta. Pitkästi vaakalaudalla kamppailivat SDP ja Kokoomus. Joista sitten 2010 päädyin jälkimmäiseen. Miksi? Siihen yritän nyt lyhyen ytimekkäästi vastata.

1) Kokoomus on kokoelma erilaisia ihmisiä, kuten pitkän linjan kaupunginvaltuutettu Merja Vahter on minulle aikanaan lausunut. Erilaisuus on rikkaus, ja kokoomuksessa kaikenlaiset ajatukset saavat arvonsa. Toisin kuin monien stereotyyppisissä ajatuksissa minun ei tarvitse olla varakas, yrittäjä tai kartanonherra. Saan olla matalapalkkainen, työtön, kotiäiti, tai mitä vaan, enkä silti ole muita huonompi. Päinvastoin, puolueeni arvostaa jokaisesta elämäntilanteesta tulevan kokemuspohjaisen tiedon saamista, eikä ole vain köyhän tai rikkaan puolella. Kumpiakin on, ja vielä paljon meitä siltä väliltä olevia, miten siis vain yhden asiaa ajamalla voisi ikinä rakentaa kaikille parempaa yhteiskuntaa?!

2) Kokoomus on iso puolue isolla päätösvallalla. Anteeksi vain pienemmät puolueet, teette hyvää työtä ja toivottavasti olette joskus suuria (Helsingissä tuoreimman gallupin mukaan Vihreät olisi nyt nousemassa suurimmaksi…). Tykkään toki olla voittajien puolella, mutta se ei silti ole se syyni olla kokoomuslainen. Isoilla puolueilla on enemmän valtaa, enemmän vastuuta ja ihan oikeasti vaikutusta päätöksiin. Ihailen suuresti sitä työtä, mitä useat opiskeluaikojeni ystävätkin esimerkiksi juuri Vihreissä tekevät kasvattaessaan puolueensa vaikutusvaltaa. Mutta näin meidän kuntatasolla ajateltuna, päätöksiä tehdään nyt, ja minä haluan olla tekemässä niitä päätöksiä, jotta tulevaisuus kaupungissamme olisi enemmän haluamani mukainen.

3) Isojakin aluksia ohjaavat pienet ihmiset. Niin myös puolueita, koosta riippumatta. Kahteen edelliseen kohtaan viitaten, on myös paljon väliä sillä, minkälaisia ihmisiä ohjaamossa sitä ruoria kääntävät. Itse koen tärkeäksi sen, että ison puolueen päätöksenteossa on mukana niitä ykköskohdassa mainittuja erilaisia ihmisiä. Valtaa on, vain tekijät ratkaisevat. Jotta puolueen näkemykset ja tavoitteet muuttuisivat, on mukaan sen parhaimmille pelipaikoille saatava uusia, nuoria, idearikkaita tekijöitä. Ja sinne minä haluan. Siksi kokoomus.

Kuntavaalit #ehdollaollaan

Viime kuntavaalien jälkeen oli selvää, että seuraavat vaalit kun koittaa, niin mukana ollaan. Kesällä 2016 ehdokassitoumuksen kävinkin sitten kirjoittamassa, ja vasta jälkikäteen alkoi hirvittämään, mihin olenkaan taas ryhtynyt.

Minulla ei ole järjettömän suuria vaalirahoja, ei juoksukengät jalassa lähtölaukausta odottavaa bussilastillisen suurta tukitiimiä paukuttamassa euroja maksavia mainoslappusia pitkin pitäjää, ei monivuotista historiatietoa kaikesta ja kaiken kaikesta, ei julkkiskannattajia, ei oikeastaan yhtään mitään. Vain into, tahto ja toivo toimimisesta lahtelaisten paremman huomisen puolesta. Uskon sellaisenkin riittävän, jos vain saan tarpeeksi ajatuksiani ihmisten kuulolle.

Olisihan se toisaalta hienoa, kun joku supersuosittu Cheek seisoisi tukijoukoissa ja ääniä rakastuneilta faneilta rapisisi vaaliuurniin. Mutta onko se oikein? Olisiko se ääni silloin ääni Cheekin kaikelle ihanuudelle, vai ääni minulle kuntapoliitikkona? Toisaalta jos hypoteettisesti ajateltuna Cheek pitäisi ajatuksiani paikallispolitiikassa äänensä arvoisina, eikö ne äänet silloin samanlaisesta maailmasta diggailevilta faneilta saattaisi tulla muutenkin?

Takaisin aiheeseen. Ehdolla ollaan. Vaalit lähestyy ja pian pitäisi joitakin toimia sen eteen tehdä. Tukijoukkoja nyt ensimmäisenä kasailen, tulisitko mukaan? Pyrin kokoamaan erilaisia, eritaustaisia ja erilailla ajattelevia, hyviä tyyppejä, jotta saan mahdollisimman laajasti eri näkökulmia ja mielipiteitä kuntapolitiikan asioihin. Ja erityisesti ihmisiä, jotka haluavat valtuustoon uutta intoa, uutta energiaa ja ennen kaikkea uutta ”nuoren” naisen pelisilmää. Mitä ja miten paljon haluat tukijoukoissa tehdä, on täysin päätettävissäsi. Otapa yhteyttä ja jutellaan lisää! susanna(at)susannanorja.fi ja 0407265055. Myös somekanavista tavoitat, ehkä jopa näppärämmin!

Stressi on pelon toinen nimi

Stressasin joskus. Joku asia painoi mieltä. Tuntui, että päässä jyskytti, sydän hakkasi. Yöt meni valvoessa. Katsoin telkkaria lasittunein silmin, enkä jälkikäteen tiennyt mitä ohjelmaa sieltä tuli. Sitten totesin, etten voi asialle mitään. Itseasiassa herra Veeti Kallio totesi jossain haastattelussa, että kaikilla asioilla on tapana järjestyä niinkuin niiden on tarkoitus järjestyä. Ajattelin kerrankin heittäytyä luottamaan siihen. Totesin, että varsinkaan asian murehtiminen ei auta itse asiaa eikä minua. Murehtiminen itseasiassa tekee kurjastakin tilanteesta vielä kurjemman. Niinpä päätin lopettaa. Päästää irti. Luottaa siihen, että asiat lopulta menevät niinkuin ovat mennäkseen. Lopputulos on sama siitä huolimatta, pelkäänkö sitä ennalta. Kivempaa on olla hymyssäsuin kuin suupielet maata kohden. Vaikka lopputulos olisi paska, on ainakin matka siihen ollut kivempi. Matka on se, johon minä itse voin vaikuttaa.

 
Nyt tästä päätöksestäni on muutamia vuosia. Asiat on kerta toisensa jälkeen järjestyneet, hyvin tai huonosti. Enimmäkseen hyvin. Ja itse olen ollut rennompi. Levollisempi. Ehkä se on myös muuttanut huonon lopputuloksen kokemisenkin positiivisemmaksi. Se, että ei jaksa murehtia. ”No sinä se et paljoa stressaa” -fraasin kuulin viimeksi viikonloppuna. En stressaa en. On hirvittävää katsoa ihmistä, joka stressaa jotain asiaa sisuskalujaan myöten. On vaan niin paljon helpompaa elää, kun tietää, että lopussa kiitos seisoo. Tai sitten on paskainen loppu. Kuinka vain. Kävi miten kävi. Sen näkee sitten. Ja sen kanssa voi elää. Senkin, että joskus asiat ei mene, kuten toivoisi. Mutta turha sitä on pelätä. Yleensä se vaan tarkoittaa, että jotain parempaa on luvassa.