Aluevaalit 2022. Mukana ollaan!

Ensimmäistä kertaa historiassa järjestetään aluevaalit. Ennakkoäänestys alkaa viikon päästä keskiviikkona 12.1. ja jatkuu tiistaihin 18.1. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022.

Lahti kuuluu Päijät-Hämeen alueeseen ja minua voit äänestää numerolla 438.

Tulevan hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittava aluevaltuusto. Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävistä on jatkossa tällä hyvinvointialueella.

Ensimmäinen valtuustokausi on poikkeuksellisen lyhyt, sillä jatkossa vaalit järjestetään kuntavaalien yhteydessä alkaen vuodesta 2025. Tämä ensimmäinen valtuusto ottaa homman siinä mielessä haltuun jatkonkin osalta, että uuden hallinnon muodostuessa, on meidän tavallisten asukkaiden ääntä kuultava.

Nämä ensimmäiset aluevaalit määrittävät hyvin pitkälti miten hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät jatkossa järjestetään ja minkälainen hallinto maakunnalle rakennetaan. Haluan olla mukana kehittämässä Päijät-Hämeen hyvinvointialuetta asukkaat edellä.

Panostetaan ennemmin toimiviin palveluihin ja riittävään, hyvinvoivaan henkilökuntaan asiakasrajapinnassa, kuin monitasoiseen hallintohimmeliin.

Asiat, jotka koen alueen kannalta tärkeiksi:

1. TURVALLISUUS Ensihoidon ja pelastustoimen palveluiden nopea ja tehokas saatavuus koko alueella on turvattava jatkossakin.

2. SUJUVUUS Yhdenvertaiset mahdollisuudet terveydenhuollon palveluihin vaatii yhteistyötä eri palvelutuottajien kanssa. Apua tarvitsevan ihmisen on oltava keskiössä, palveluiden joustavia ja yksilön oireet huomioivia. Paikasta toiseen pompottamisen sijaan monialaisia palveluita tarvitsevalle tulee koordinoida apu ns. yhden luukun kautta.

3. ENNALTAEHKÄISY Helposti saavutettavat matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalvelut, luottamusta asiakkaisiinsa rakentava koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ja koko lapsiperheelle suunnatut neuvolapalvelut ovat avainasemissa ennaltaehkäisevässä työssä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Nämä ovat erittäin tärkeät vaalit. Meidän kaikkien hyvinvointi- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi lepää jatkossa vaaleilla valittavan valtuuston päätösten varassa.

Äänelläsi huolehdit, että sinunkin elämäntilanteesi vaatimat tarpeet huomioidaan.

Vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022. Ennakkoon voi äänestää ke 12.1. – ti 18.1. (ulkomailla 12.-15.1.).

Ja numero jota äänestää, on 438

Aluevaalit 2022. Mukana ollaan! Read More »

Liikunnallisen elämän mahdollistaminen

Huonolla tiellä ollaan. Sen huomaa helposti, kun tuoreita Move-mittaustuloksia tarkastelee. Näin aluevaalien alla terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat puhututtaa paljon, ja jokaisesta suusta kuuluu ennaltaehkäisevän toiminnan puolesta puhumista. Miten sitten ollaan tässä tilanteessa?

Liikunnallisen elämän mahdollistaminen

Kotikasvatuksella ja esimerkillä on erittäin suuri rooli, mutta onko liikunnallisen elämän mahdollistaminen huomioitu esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja koulun eri tasoilla?

? Mennäänkö päiväkodissa joka päivä ulos vaikka sataa, tuulee, on pakkasta, liukasta, kuraa…?

? Vietetäänkö välitunnit ulkona raitista ilmaa hengitellen? Kannustetaanko siihen vai valitaanko koulussa edelleen viikkokohtaisia luokan järjestäjiä, joiden ei ole pakko mennä välitunnilla ulos? Ikäänkuin se olisi etu, antaen väärää viestiä siitä mikä on tärkeää ja tavoiteltavaa.

? Aikataulutetaanko tunnit suurissa kouluissa niin, että oppilaat/opiskelijat ehtivät välitunnilla tekemään jotain muuta kuin siirtymään seuraavan luokan eteen?

? Samalla kun ihmetellään kuinka moni koululainen saa nykyään kyydin kouluun, onko mietitty onko koulun pakko alkaa klo 8, jolloin aamuisin on pimeää? Valoisalla on mukavampi ja turvallisempi kulkea yksin tai kavereiden kanssa.

? Onko koulun pihat, myös ne väliaikaiset (useiden vuosien parakkiratkaisut) tehty niin, että ne mahdollistavat ja innostavat liikkumiseen joka päivä, joka hetki? (Kuulin juuri eilen, että Tiirismaan parakeissa saa palloilukentälle mennä kahdesti viikossa. Muut välitunnit seistään parakkien välissä kuin sillit suolassa tekemättä mitään.)

Moni asia näistäkin vaatisi vain muutoksia toiminnassa, ei niinkään rahallista panostusta, vaikka toki sitäkin osittain kaivataan.

Nuorten vapaa-ajan toiminta

Esimerkiksi harrastustakuu tuo mahdollisuuksia harrastaa, mutta ei se harrastaminen kuitenkaan tarkoita joka päiväistä toimintaa tai liikkumista.

Yksi erittäin harmillinen haaste on varhaisteinien ja teinien vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Leikkipuistoja meillä on, mutta jo alakouluikäisinä ne alkavat käydä ehkä vähän lällyiksi paikoiksi, johan niissä on vuosikaudet leikitty. Ja toisaalta leikkipuistoissa on pieniä lapsia, joten välttämättä se nuorison hengaaminen joutilaana leikkarilla vieden keinupaikat tai valloittaen liukumäen ei aina ole kovin toivottuakaan.

Mitä tekemistä tämän ikäisille on tarjolla esimerkiksi omalla asuinalueellani Renkomäessä? Ei juuri mitään, etenkään nyt kun monitoimitalon rakennus on muuttanut koulun ympäristön työmaaksi. Pelkästään urheilukenttä ei välttämättä motivoi. Ei varsinkaan niitä, jotka eivät muutenkaan liiku. Ulkokuntoilulaitteetkin on enemmän aikuisten makuun. Mitä sitten keksitään?

Liikunnallisen elämän mahdollistaminen on investointi tulevaisuuteen

Moni nuori on toivonut alueellemme esimerkiksi frisbeegolf-rataa, skeittipuistoa tai uimapaikkaa. Tällaisten paikkojen perustaminen maksaa, mutta kuinka nopeasti se maksaa itsensä takaisin, jos edes kourallinen nuoria tai miksei minkä tahansa ikäisiä saataisi innostumaan liikkumisesta? Säästää pitää ja nyörejä kiristää, sillä kaikille ei voi tarjota kaikkea, mutta jos näitä tämän hetken tuloksia ajattelee pidemmälle, 10-15 vuoden päähän, on meillä silloin tiedossa vielä suurempia taloudellisia ongelmia työkyvyttömyyden ja terveydenhoitokustannusten myötä. Puhumattakaan siitä, että yritykset eivät löydä työvoimaa. Tätä ajatellen voisi kuvitella myös yrityksiä kiinnostavan laittaa asioita kuntoon nyt, ja panostaa siihen, että tämän päivän lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden työntekijöitä ja veronmaksajia. Liikunnallisen elämän mahdollistaminen on investointi tulevaisuuteen.

Osbulle nuorten teemavuosi ja haaste alueen yrityksille

Ehkä ensi vuoden Osbussa eli osallistavassa budjetoinnissa voisikin pitää sellaisen teemavuoden, että ideat kerättäisiin ainoastaan 10-17 vuotiailta, mutta kaikki saisivat äänestää. Saataisiin toteutettua paljon asioita, joita nuoret itse haluavat. Ja tähän haastettaisiin kaikki alueen yritykset mukaan keräämään vähintään tuplana se summa ideoiden toteutukseen, mitä kaupungilta tulee. Idea on vapaasti käytettävissä, ja lupaan itse tulla mukaan keräämään yhteistyökumppaneita mukaan jos tähän lähdetään.

Liikunnallisen elämän mahdollistaminen Read More »

Ruokahävikki on ympäristöongelma

Ota sen verran mitä jaksat syödä“, sanottiin jo yli 30 vuotta sitten. Varmaan jo aiemmin, mutta omakohtainen kokemus ulottuu vain tällaiselle aikajanalle. Tänä päivänä tähän asiaan kiinnittää huomiota aiempaa enemmän, koska ilmastokriisi tällaisena hellekesänä muistuttaa olemassa olostaan kaiken aikaa. Ruokahävikin vähentäminen on yksi niistä erittäin helpoista asioista, johon jokainen voi itse vaikuttaa ja kantaa näin kortensa kekoon ympäristön puolesta.

Siksi olinkin lomareissun hotelliaamiaisella suorastaan järkyttynyt ihmisten lautasilleen jättämästä syömättömän ruoan määrästä. Koskemattomia croissanteja, leipiä, hedelmiä, keksejä, yms, eikä ihan vähäisiä määriä. Mikä ihmisiä vaivaa? Onhan se aamiaisen sisältämä tarjonta rajatonta, ja varmaan kiva lastata lautaselle ruuhkaisina aamuna vähän enemmän kerralla, ettei tarvitse uudestaan jonotella. Ja kuuluu hintaan.

Mutta silti, hieman vastuullisemmin voisi tässäkin asiassa toimia ja näyttää mallia nuoremmille. Ihmettelen suuresti perheitä, jotka lastaavat lasten lautasille mielettömän määrän kaikkea. Kyllä sen ennalta osaa arvioida, kuinka paljon oma lapsi syö. Tai kuinka paljon itse syö. Ja aina voi hakea lisää.

Sokos Hotel Kupittaan aamupalalla torstaina 8.7.

Monessa kodissa pyritään varmasti välttämään ruoan pilaantumista ja roskiin päätymistä, koska se on kuin rahaa heittäisi roskiin. Siksi moinen hotellikäytös ihmetyttää ja kertoo siitä, että työtä on valtavasti asennemuutoksen kanssa.

Ruokahävikkiä on vähennetty jo kauan. Sen ei luulisi olevan kenellekään mikään vieras asia. Ravintoloista saa erilaisilla sovelluksilla (kuten Resq-Club) ns. ylijäämäannoksia alehintaan, kaupoista saa parasta ennen päiväyksen pian saavuttavia oranssin lapun tuotteita ilta-aikaan vieläkin edullisemmin. Facebookissa on erilaisia kotitalouksien ruokahävikkiryhmiä (esim. Ruokahävikki Lahti/Hollola), joissa voi saada itselleen soveltumattomat tai turhat elintarviketuotteet kiertoon ehkäisten niiden turhan roskiin päätymisen.

Tuhlaamisen lisäksi ruokahävikki on iso ympäristöongelma. “Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa valtavasti ympäristöä, sillä reilu viidennes kulutuksemme aiheuttamista ilmastopäästöistä syntyy pelkästään ruoan tuotannosta. Kun heitämme ruokaa roskiin, tuotannosta aiheutuvat päästöt ovat syntyneet aivan turhaan. Ruokahävikki on suuri ongelma myös Suomessa ja sen ongelmat näkyvät esimerkiksi Itämeren rehevöitymisessä.” Näin kerrotaan fiksuruoka.fi sivustolla.

Mieti tätä ensi kerralla, kun lapat ruokaa lautaselle. On ihan oikein tuntea pisto sydämessään, silloin oppii tehneensä väärin.

Ruokahävikki on ympäristöongelma Read More »

Liikenneturvallisuus mielessä

Liikenteessä näkee yhä useammin ihmisiä, jotka eivät osaa liikennemerkkejä tai ymmärrä miten vaikkapa liikenneympyrässä kuljetaan. Viime vuonna liikenneopettajat olivat huolissaan vuoden 2018 ajokorttilakiuudistuksen vaikutuksista. Tämä koskee toki vastikään kortin saaneita. Mielestäni ihan poikkeuksetta liikenteessä näkee näitä säännöt unohtaneita ihan joka ikäluokasta. Olisiko syytä määrätä ajokortin uusimiselle jonkinlainen teoriatesti suoritettavaksi, jotta meidän liikenneturvallisuus kasvaisi?

Nythän uudet ajokortit ovat kerrallaan 15 vuotta voimassa (yli 70-vuotiailla vähemmön) ja ne uusitaan aivan kuten passit. Hallinnollinen seikka. Voisiko uusimiseen kuitenkin sisällyttää teoriakokeen? Tämänhän voisi tehdä diginä, joten kokeen onnistuminen olisi edellytys uusimislomakkeen täyttämiselle. Teoriakokeen voisi tehdä kotioloissa. Mielestäni se ei haittaa, että suorittaja saa apua perheenjäseniltä tai kavereilta, tai googlaa vastauksen. Samalla sitä tietoa etsiessään oppii ja huomioi mahdollisesti myös muita asioita, jotka vaikuttavat meidän kaikkien liikenneturvallisuuteen.

Ennen vuotta 2013 myönnetyt ajokortit ovat voimassa korttiin merkittyyn päivämäärään (kun henkilö täyttää 70) mutta kuitenkin maksimissaan 18.1.2033 asti. Minun ikäluokkani saa siis huristella vielä 12 vuotta ajokortilla, jonka tiedot ja taidot on hankittu 2000-luvun ensihetkillä. Ja tänäkin aikana moni asia on muuttunut ja varmasti tulee muuttumaan. Kuinka moni näitä muutoksia seuraa ja opiskelee vapaaehtoisesti?

Käy kurkkaamassa liikennemerkit: vayla.fi

Ja tee liikennemerkkitesti. Miten meni?

Liikennemerkkijuliste

Liikenneturvallisuus mielessä Read More »

Vaalipäivä 13.6.2021

Vihdoin koitti vaalipäivä. Vaalien siirtymisestä johtuen tämä kevät on tuntunut aika pitkältä. On pitänyt tasapainotella viestinnän suhteen, ettei tee liikaa tai liian vähän. Liika viestintä saattaa ärsyttää. Liian vähälle jäänyt viestintä taasen ei paljon ehdokasta auta. Viimeisen parin viikon aikana on päästy verkosta myös livetapaamisiin. Nyt voi sanoa, että kaikkeni olen tehnyt, vaikka ainahan sitä voisi tehdä vielä vähän enemmänkin. Olo on väsynyt mutta onnellinen.

Nyt on äänestäjien aika hoitaa nämä vaalit kunnialla loppuun! Vaalipäivän äänestämispaikat ovat auki klo 20 saakka. Sen jälkeen julkistetaan ennakkoon annetut äänet. Jännittävä ilta tiedossa.

Olen saanut varsin kivaa palautetta myös eri puolueiden ja ryhmien ehdokkailta omasta tekemisestäni. Toivon todella, että se kertoo kampanjastani laajemminkin, että ajatuksilleni on tilaa ja tarvetta. Palan halusta päästä vaikuttamaan kaupunkimme asioihin aivan yleisen kanssaehdokkaidemme kanssa. Itselleni tämän kertaistet vaalit ovat tähän asti näyttäytyneet varsin hyvähenkisiltä. Tukea ja kannustusta on saatu ja annettu yli puolue- ja ryhmärajojen. Sitähän se politiikkakin on, yhdessä tekemistä. Hyvillä mielin uskallan ottaa valtuutetun roolin vastaan, mikäli tämä vaalipäivän tulos sen minulle suo.

Aivan hirmuisen iso kiitos kaikille ystäville ja tukijoille, jotka olette kannustaneet ja auttaneet. Olette aivan kultaisia ihmisiä, enkä tiedä miten teitä voin tarpeeksi kiittää!

Joka tapauksessa ISO KIITOS ihan kaikille. Lahti on sydämen asia!

vaalipäivä ehdokas
Väsynyt mutta onnellinen ehdokas

Vaalipäivä 13.6.2021 Read More »

Scroll to Top