Vaalit tuli, vaalit meni. On aika pienen päiväkirjamaisen pohdinnon, mistä on ehkä hyötyä seuraavissa vaaleissa, jos sellaiseen tilanteeseen vielä päädyn. Ääniä kertyi 87 ja sijoitus vertauslukujen perusteella 179./404. kaikkien lahtelaisten ehdokkaiden välisessä vertailussa. Edellisissä vaaleissa 2012 äänisaldoni oli 49, ja sijoitus 178./354. Aika hauska juttu siis. Sijoitus periaattessa parani, koska ehdokkaita oli nyt tasan 50 enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa.
Äänimäärä ei ihan tuplaantunut, vaikka alunperin suunnittelinkin lähteväni näihin vaaleihin sillä fiiliksellä, että työtä tehdään ja läpi mennään niin, että heilahtaa. Toisin kävi. Jännästi tuo energiaa täynnä ja uusia seikkailuja vailla oleva taapero järjestää suunnitelman jos toisenkin aina uuteen muotoon. Vaikka tässä onkin aikalailla oppinut elämään hetkessä itsekin, niin vaalikampanjointiin se ei ihan toiminut. Olisi aika tarkalleen pitänyt aikatauluttaa kaikki menemiset niin lapsenhoidon kuin potentiaalisen äänestäjäkunnan liikkumisen kannalta. Nyt kävi niin, että esimerkiksi asuinalueemme leikkipuistokierrokset olivat aivan yhtä tyhjän kanssa, kun missään puistossa ei visiittiemme aikaan ollut paikalla harakoita ja tinttejä lukuunottamatta yhtään ketään.
Myöskään flyereita en luukuttanut, paitsi 40 itsetulostetusta mainoksesta ehkä reilut puolet lähinaapurustoon. Muut meni muutamien torin vaalikylässä seisomisten aikana suoraan kädestä käteen. Kierrätysnalleavaimenperiä sen sijaan jaoin varmaan yli sata kappaletta oman nettisivuosoitteeni ja äänestysnumeroni kera. Tosin monesti samaan perheeseen niitä meni kaksin kappalein. Etelä-Suomen Sanomien lukija-palstalle kirjoitin vaaleja edeltäneen puolen vuoden aikana kolme kertaa, joista jokaisesta sain tuntemattomilta palautetta. Hyvää ja huonoa. Aiheutinpa ainakin keskustelua. Ja sain yhden henkilökohtaisen Näppis-palautteenkin. Hahah, pidän sitä suurena saavutuksena.
Lisäksi minulla työkaluna oli nämä omat nettisivuni, jotka avasin edellisten vaalien yhteydessä ja olen vaalien välilläkin kirjoittanut blogiin ajankohtaisista tai omaa mieltä askarruttavista asioista. Ja aion näin tehdä jatkossakin. Samoin Facebookin poliitikko-profiiliani (sivu oikealta nimetlään, ettei nyt somen kaikkitietävät ylinerot konsultit pahoita mieltään väärästä termistä) olen päivitellyt sieltä 2012 vuodesta alkaen. Välillä vähemmän, välillä enemmän. Tottakai ennen vaaleja, kun jokaisen ehdokkaan on lausuttava ajatuksiaan julki, on tuo määrä kasvanut, ja sekös monia on ottanut pattiin, mutta sellaista se on. Niin se kiihtyy päivitystahti monessa muussakin asiassa, jos vaikka yrityksellä on loppuunmyynti tai sesonkiale niin tottakai loppua kohden tahti kiristyy, että yhä useampi vastaanottaja tavoitetaan.
Enemmänkin olisin ehkä voinut somessa aktivoitua. Kommentoida kaikissa paikallisryhmissä, aloittaa keskusteluita ja tyrkyttää mainostanikin joka paikkaan. Kerran taisin vaalimainokseni julkaista Lahti-ryhmässä ja kerran Lahden alueen äidit -ryhmässä, jossa tosin pariin kuntavaaliehdokkaat-ketjuun lisäsin myös omat tietoni. Muutaman kymmenen euroa yhteensä sijoitin somemainontaan Facebookissa, mutta suurempi vaikutus varmaan oli sillä, että kävin kaverilistaani läpi ja lähestyin vanhojakin tuttuja yksityisviestillä ehdokkuudestani. En tosin ehkä tarpeeksi agressiivisesti. Se on vaaliminäni suurin heikkous, en koe itseni tyrkyttämistä luontevaksi. Ja se tyrkyttäminen alkaa jo sellaisen tiiviin kampanjatiimin hankkimisesta. Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt kasata kunnon kampanjanyrkki hoitamaan kampanjointia tehokkaasti ympäri kaupungin, ja minun kanssani yhdessä kiertämään eri paikkoja. Kun ei se itsensä tyrkyttäminen ole kivaa, niin sentään siihen kykenen, että mukana on ns. wingman tai wingwoman tekemässä sitä myyntityötä. Ja aloittaa tämä homma jo puoli vuottaennen vaaleja.
Somessa omaa kampanjointiani ehkä hieman väsytti Lahden Kokoomuksen FB-sivujen ylläpito. Vaikka se muulloin on sellaista kaiken muun tekemisen ohessa sivumennen ja huomaamattomasti hoituvaa tehtävää, oli vaalien alla tehtävä huomattavasti tarkempaa taustatyötä ja suunniteltava päivityksiä enemmän. Toisinaan pienen päivityksen takana oli valtavasti käytettyä aikaa ja vaivaa, joka tuon alussa mainitsemani taaperoyhteyden johdosta tarkoitti usein kuutamohommia yöaikaan muiden nukkuessa.
Kaiken kaikkiaan, tehtyyn työhön nähden olen aivan tyytyväinen äänimäärään. Pikkuinen pettymys toki, ettei valtuustopaikkaa tälläkään kertaa tullut, mutta sen tiesin jo ennalta, kun huomasin, ettei resurssit yksinkertaisesti riitä mihinkään. Nyt kuitenkin saan varmasti jotain luottamustehtäviä kaupungin eri toimielimissä, ja pääsen vaikuttamaan niiden kautta meidän kaikkien lahtelaisten arkeen.
