Huoli huumeista ja huomisesta

”Vuodesta 2010 vuoteen 2017 huumerikokset ovat lisääntyneet Lahdessa 71 prosenttia.” kirjoitti YLE toukokuun 23. päivä julkaisemassaan uutisessa.

Lahdessa on tehostettu huumerikosten torjuntaa ja tutkimusta jo pidemmän aikaa, mikä toki vaikuttaa siihen, että myös rikosten määrä näennäisesti kasvaa, kun rikoksia paljastetaan ja kirjataan enenevässä määrin.

Ei se toki poista sitä tosiasiaa, että huumeita on ongelmaksi asti, koko maassa ja maailmassa, kun vain silmät auki tallustelee. Ja helppoahan näitä aineita on käsiinsä saada, niin myös muualla.

Valistustyötä tehdään esimerkiksi kouluissa, mutta miten? Se yksi tai kaksi sessiota vuodessa ei ehkä riitä. Ne on omankin muistikuvan mukaani olleet vain sellaisia mukavia ylimääräisiä, normaalista kouluarjesta poikkeavia hetkiä. Jos huumeet otettaisiin jokapäiväiseksi keskustelunaiheeksi, olisi se kenties tehokkaampaa. Miten, en tiedä, mutta uskon kasvatuksen ammattilaisilla löytyvän siihenkin ideoita, kun vain annetaan tilaisuus.

Ehkä myös inhomarkkinointi toimisi tässäkin. Nythän nuorille näytetään esimerkiksi liikenneonnettomuuksista pysäyttäviä ja hätkähdyttäviä videoita, kuvia ja tarinoita.

Lööpeissä pyörivät huumejulkimot ei anna oikeaa kuvaa huumeiden käyttäjän todellisuudesta. Jospa rohkean päräyttävä silmille hyppäävä bussipysäkkimainoskampanja rohkaisisi myös vanhempia keskustelemaan lastensa kanssa huumeista entistä syvemmin.

Toisaalta, niin paljon kuin esimerkiksi kiusaamisen vastaista työtäkin tehdään, ei kiusaamistapaukset ole vähentyneet. Kiusaaminen vaihtaa vain muotoaan, ja mikä pahinta, välttämättä (räikeimpiä tapauksia lukuunottamatta) kiusaaja ei edes ymmärrä ja tajua kiusaavansa, ilman, että kiusattu sen kaikin mahdollisin keinoin tuo ilmi ja sivulliset uskaltavat puuttua huomatessaan moista toimintaa. Ehkä näissä ns. trendihuumeissa ei nuoret aina tajuakaan ottavansa huumeita, vaan jotain millä saa vähän lisää potkua arkeen. Siksi sivullisten puuttuminen on tässäkin kohtaa tärkeää. Jos huumebisnes näyttäytyy kaikille keskustassakin kulkeville, niin rohkeasti puuttumaan. Ei tarvitse itse mennä väliin, mutta ilmoittaa vaikka poliisille näkemänsä. Siitä se lähtee, kun meistä jokainen lopettaa sen ajattelun, että ”kyllä joku muu siihen puuttuu”. Ei puutu. Sillä me mahdollistamme tällaiset ongelmat. Suljemme silmät ja uskottelemme itsellemme, että kaikki on hyvin, joku muu hoitaa. Kaupunki hoitaa. Ja mikäs se kaupunki onkaan? Se olemme me, kaupungin asukkaat.

Kunnan vastaus vai vastustus maauimala-aloitteeseen

Kunnan vastaus 17.2. heille siirtämääni aloitteeseen saapui tänään 22.2.2018. Löydät sen liitteineen kuntalaisaloite.fi -palvelusta. Nopeaa työtä, sanoisin. Siitä pointsit kunnalle. Ilmeisesti vastaus on ollut työn alla jo aiemmin.

Liikuntapalvelut-yksikkö antaa vastauksenaan Susanna Norjan kuntalaisaloite.fi-palvelussa elokuussa 2017 julkaistuun ja nyt Lahden kaupungin vastaanottamaan kuntalaisaloitteeseen liitteen mukaisen vuoden 2014 liikunta- ja kulttuurilautakunnan päätöksen vastaavankaltaisesta aloitteesta (4. 9. 2014, §88).

Lautakunnan päätöksen mukaisesti pitkään käytössä ollut aikatauluraami maauimalakaudelle jatkuu vuoteen 2020 saakka.

Tulevan kesän 2018 osalta on huomioitavaa, että kaksi kaupunkikonsernipäätöksillä mäkistadionille/maauimalaan osoitettua suurtapahtumaa (Red Bull 400 12.5. 2018 sekä Cheekin kaksi konserttia 24.-25.8. 2018) asettavat suuren haasteen pysyä ko. lautakuntapäätöksen mukaisessa maauimalakauden pituudessa ilman lyhennyksiä.
Red Bull 400-tapahtuman sopimus jatkuu vuoteen 2020 saakka sijoittuen ko. ajankohtaan.

Maauimalan tekniset rakenteet niin kiinteiden rakenteiden kuin allastekniikan osalta edellyttävät investointeja lähivuosina, jotta allas voidaan pitää edelleen käytössä.

 

VASTAUKSENI KUNNALLE:

Ensinnäkin, tuntuu hullulta, että vuonna 2014 on linjattu maauimalan aukioloajoista vuoteen 2020 saakka. Tai siis hienoahan se on, että tässä kaupungissa edes jotain osataan suunnitella ja päättää pidemmällä aikaikkunalla. Tällaisessa asiassa näyttää kuitenkin siltä, että asiaa ei haluta edes ajatella tai käsitellä, vaan piiloudutaan tuon vuonna 2014 tehdyn päätöksen taakse. Ajat muuttuvat, käyttötavat muuttuvat ja tarpeet muuttuvat. Kivimaan uimahallin remontin ajankohdasta ei esimerkiksi tuolloin vielä ollut tietoa, sillä hankesuunnitelma on hyväksytty vasta 2016.

On todella loistavaa, että mäkimonttuun saadaan uusia tapahtumia. Konserttipaikkana se on erinomainen. Rohkeaa toimintaa, että kaupunkikonsernipäätöksillä on isoja tapahtumia osoitettu monttuun, vaikka se aiheuttaakin kaupungin vastauksen mukaisesti suuria haasteita kulttuuri- ja liikuntalautakunnan vuonna 2014 asettaman maauimalan aukioloaikaraamin noudattamiselle. (Rivien välistä uskallan muuten lukea, että aukiolokausi tulee näihin tapahtumiin vedoten olemaan tänä kesänä entistä lyhyempi.)

Mutta nyt seuraa vähän maalaisjärjellä toteutettua pohdintaa. Tulevassa Cheekin konsertissa lava on suunniteltu altaan päälle, mikäli ihan oikein tuota karttakuvaa tulkitsen. Luulisin ja uskoisin hyvin vahvasti, että tänä päivänä on mahdollista peittää allas väliaikaisesti niin, että sen päälle voi rakentaa vaikkapa nyt sitten esiintymislavan. Samalla lailla sen voinee pitää peitettynä myös Red Bull -ylämäkijuoksutapahtumassa. En tiedä miltä taholta tällaista asiaa voisi selvittää. Kuitenkin tekniset rakenteet vaativat mittavia investointeja lähivuosina, joten tämä tulisi sisällyttää kyseisiin investointeihin, jotta alue saadaan ns. tehokäyttöön. Samalla tavalla kaupungin rakennukset pyritään pitämään tehokäytössä, miksipä ei ulkotilat, etenkin kun kyse on todella kaupunkimme helmestä myös turistinäkökulmasta katsottuna.

Vastauksessa oli myös mukana maauimalatekniikkaan liittyvä listaus keväisistä avaus- ja syksyisistä sulkemistoimenpiteistä. Listauksesta ei kuitenkaan käynyt ilmi, miten kauan mikäkin toimenpide vie aikaa, kuinka monta henkilöä se vaatii tai missä järjestyksessä nämä asiat on suoritettava. Monet asioista voi varmasti toteuttaa samanaikaisesti ja nopeammin kuin mihin nyt on totuttu. Ymmärrän kyllä, että Lahti Aqua asettaa tietyt raamit sille, kuinka paljon vettä saa juoksuttaa viemäriverkostoon. Mutta kuinka kauan altaan täyttö ja tyhjennys vie? Ehkäpä tyhjennystä voisi vauhdittaa myös pumppuautolla. Vastaavasti täydennykseen voisi pyytää apua vaikkapa palokunnalta, puhdasta hanavettähän sieltäkin säiliöstä tulee, joten sama kai, lirutetaanko altaaseen vesi paikan päällä hanasta vai kuljetettuna muutaman kilometrin päästä. Jos tämä olisi jonkun yksityisen yrittäjän hanskaama projekti, ei tällaisista asioista tulisi ongelmaa. Ratkaisuja löytyy, jos vain halua on. Niinkuin tuo ensilumenlatu marraskuuksi 2018 oli päätös, jossa ennenkaikkea asenne ja tahtotila ratkaisi. Toivon, että liikunta- ja kulttuurilautakunnalta löytyy tahtotilaa myös tässä asiassa. Annetaan Lahden olla liikuntakaupunki. Myös kesällä.

Kuntalaisaloitteeni maauimalan käyttökauden pidentämisestä

Viime syksynä, tai oikeastaan kesäähän se elokuu vielä on, seurasin keskustelua maauimalan sulkemista kesken vihdoin Suomeenkin saapuneiden kesäkelien. Päätin riipaista kasaan kuntalaisaloitteen, jotta asiaa saataisiin jonkinlaiseen päätöksentekoportaaseen ihan virallisesti.

Tässä aloite, joka julkaistu kuntalaisaloite.fi -palvelussa 15.8.2017.

Me, tämän aloitteen allekirjoittaneet kuntalaiset, yhdessä vaadimme Lahden kaupungin maauimalan aukiolokauden pidentämistä vuodesta 2018 alkaen.

Kuluvana vuonna maauimala avattiin käyttöön kesäkuun alussa koulujen loppuessa ja suljettiin elokuun puolivälissä koulujen alkaessa. Kaupungin taholta on viestitty, että uimala suljetaan, sillä uimahallit palaavat normaaliin arkeen. Maauimalaa pidetään siis varapaikkana uimahallien ollessa kiinni, vaikka todellisuudessa maauimala on toistaiseksi Lahden ainoa kunnolliset mitat täyttävä uima-allas ja käyttäjäkunnan ykköspaikka. 50 metrin mittaisen altaan sisältävän uuden uimahallin rakentamisesta on puhuttu vuosikausia. Olisikin järkevää hyödyntää jo olemassa olevaa, toiveet täyttävää allasta nykyistä pidemmän ajanjakson ajan. Tämä mahdollistaisi myös koululaisryhmien vierailut maauimalassa, paikassa jota ihmiset tulevat ihastelemaan ulkomaita myöten. Tosiasiassa kaikki koululaiset eivät maauimalaan tule koskaan pääsemään, mikäli se jätetään perheiden oman toiminnan varaan.

Eurooppalaisittain ajateltuna elokuu kokonaisuudessaan on yleisin lomakuukausi. Siksi Lahden kiinnostavimmista ja erikoisimmista kohteista yhden sulkeminen kesken parasta sesonkia osoittautuu myös matkailun ja vetovoiman kannalta huonoksi.

Maauimalan käyttöä rajoittaa toki toinen urheilulaji, mäkihyppy. Allas on sijoitettuna suurmäen alastulorinteeseen, jolloin hyppääminen ei maauimalan aukioloaikoina onnistu. Kaupunki tilojen omistajana voi kuitenkin itse määrittää tilojensa käyttöajat.

Tällä hetkellä muuntautuminen maauimalasta mäkihyppyalustaksi ja päinvastoin vie lehtitietojen mukaan noin kolme viikkoa kerrallaan, yhteensä siis kuusi viikkoa vuodessa. Mikäli mäkihyppy kuitenkin asettaa kaupungin tilojen yleishyödylliselle käytölle rajoituksia, tulee kaupungin ratkaista maauimalan käyttökauden pidentäminen muulla tavoin. Jäähalleja muunnetaan tänä päivänä konserttiareenoiksi ja jopa hevosareenoiksi hiekkoineen kaikkineen ja siitä takaisin normaaliin jääkäyttöön muutamissa päivissä. On varmasti mahdollista löytää maauimalan käyttöaikaa pidentävä ratkaisu jos vain tahtotilaa löytyy. Tällä hetkellä ei aluetta voi puoleentoista kuukauteen hyödyntää uimarit eikä hyppääjät, joten tuo muutostyön aikataulun tiivistäminen hyödyttäisi kumpaakin käyttäjäkuntaa ja kaupunkia itsessään.

Mikäli haasteen asettaa se, että maauimalassa hyödynnetään uimahallien vakituista henkilökuntaa eikä lisäkäsiin päällekkäisenä aukioloaikana ole mahdollisuutta, tulisi normaalien uimahallien sulkemista keväisin ja avaamista syksyisin osittain siirtää.

 

Aloite sai taakseen 131 allekirjoittajaa, mutta tosiasiassa saamieni viestien perusteella tällä on vankempikin kannatus. Aloitteen huonosta markkinoinnista (kädet pystyyn tässä asiassa virheen merkiksi) johtuen moni kuuli aloitteesta vasta lähetettyäni sen 17.2.2018 kuntaan ja median tehtyä siitä juttua. Annoin esimerkiksi Radio Voimalle haastattelua aiheesta ja paikallislehti ESS teki uutisen. Ettei tästä tule kilometrimittaista postausta, jatkan toisessa kirjoituksessa analysointia saatuani kunnan vastauksen.

Tavoitteena Lahden oma Pikku Kakkosen teemapuisto


Melkein kahden kuukauden blogitauko. Myönnetään. Vaaliähky voi iskeä kirjoittajallekin. Varsinkin kun tuottaa sisältöä moneen eri paikkaan, monelle eri taholle ja monessa eri muodossa.

Twitter on nousemassa uudestaan suosikikseni. Ei sitä turhaan microblogiksi kutsuta. Oikeaan blogiin kirjoittaessa pitäisi olla aina jotain ajatusta suurempaa mietintöä pohjana. Twitterissä riittää pieni aloitus, josta seuraa joskus laajempaakin keskustelua. Mielekkäämpää minulle, kuin tällainen yksinpuhelu.

Luottamuspaikat muuten jaettiin. Saanen jatkaa radio- ja tv-museosäätiön hallituksessa vielä tämän kuluvankin vuoden jälkeen. Se on aika huippu juttu, sillä mielestäni meillä on hommat pahasti kesken. Uusittu museo näyttelyineen on auki, mastosta hyppivät basehyppääjät, mutta näköalaravintola puuttuu vielä. Sen työstöä jatketaan. Radiomäki ja erityisesti museon alue olisi mielestäni oiva paikka Pikku Kakkos-teemaiselle, isolle leikki- ja touhupuistolle, jossa kierrellessä voisi pienemmät ja isommat kuluttaa aikaansa yhdessä tai erikseen. Nivoutuisi aika hyvin yhteen museon sisällönkin kanssa, onhan Pikku2 ilahduttanut meitä suomalaisia television katsojia jo 40 vuoden ajan. Tätä olen jo ehdottanut, ja aion tottavie jatkaa asian tiimoilta jatkossakin, tavoitteena puiston toreutuminen. 

Lisäksi toimin Sari Niinistön varajäsenenä Sivistyslautakunnassa, sekä Ida Rantasen varajäsenenä Päijät-Hämeen jätelautakunnassa.

Vaalitulos, miten meni omasta mielestä

Vaalit tuli, vaalit meni. On aika pienen päiväkirjamaisen pohdinnon, mistä on ehkä hyötyä seuraavissa vaaleissa, jos sellaiseen tilanteeseen vielä päädyn. Ääniä kertyi 87 ja sijoitus vertauslukujen perusteella 179./404. kaikkien lahtelaisten ehdokkaiden välisessä vertailussa. Edellisissä vaaleissa 2012 äänisaldoni oli 49, ja sijoitus 178./354. Aika hauska juttu siis. Sijoitus periaattessa parani, koska ehdokkaita oli nyt tasan 50 enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa.

Äänimäärä ei ihan tuplaantunut, vaikka alunperin suunnittelinkin lähteväni näihin vaaleihin sillä fiiliksellä, että työtä tehdään ja läpi mennään niin, että heilahtaa. Toisin kävi. Jännästi tuo energiaa täynnä ja uusia seikkailuja vailla oleva taapero järjestää suunnitelman jos toisenkin aina uuteen muotoon. Vaikka tässä onkin aikalailla oppinut elämään hetkessä itsekin, niin vaalikampanjointiin se ei ihan toiminut. Olisi aika tarkalleen pitänyt aikatauluttaa kaikki menemiset niin lapsenhoidon kuin potentiaalisen äänestäjäkunnan liikkumisen kannalta. Nyt kävi niin, että esimerkiksi asuinalueemme leikkipuistokierrokset olivat aivan yhtä tyhjän kanssa, kun missään puistossa ei visiittiemme aikaan ollut paikalla harakoita ja tinttejä lukuunottamatta yhtään ketään.

Myöskään flyereita en luukuttanut, paitsi 40 itsetulostetusta mainoksesta ehkä reilut puolet lähinaapurustoon. Muut meni muutamien torin vaalikylässä seisomisten aikana suoraan kädestä käteen. Kierrätysnalleavaimenperiä sen sijaan jaoin varmaan yli sata kappaletta oman nettisivuosoitteeni ja äänestysnumeroni kera. Tosin monesti samaan perheeseen niitä meni kaksin kappalein. Etelä-Suomen Sanomien lukija-palstalle kirjoitin vaaleja edeltäneen puolen vuoden aikana kolme kertaa, joista jokaisesta sain tuntemattomilta palautetta. Hyvää ja huonoa. Aiheutinpa ainakin keskustelua. Ja sain yhden henkilökohtaisen Näppis-palautteenkin. Hahah, pidän sitä suurena saavutuksena.

Lisäksi minulla työkaluna oli nämä omat nettisivuni, jotka avasin edellisten vaalien yhteydessä ja olen vaalien välilläkin kirjoittanut blogiin ajankohtaisista tai omaa mieltä askarruttavista asioista. Ja aion näin tehdä jatkossakin. Samoin Facebookin poliitikko-profiiliani (sivu oikealta nimetlään, ettei nyt somen kaikkitietävät ylinerot konsultit pahoita mieltään väärästä termistä) olen päivitellyt sieltä 2012 vuodesta alkaen. Välillä vähemmän, välillä enemmän. Tottakai ennen vaaleja, kun jokaisen ehdokkaan on lausuttava ajatuksiaan julki, on tuo määrä kasvanut, ja sekös monia on ottanut pattiin, mutta sellaista se on. Niin se kiihtyy päivitystahti monessa muussakin asiassa, jos vaikka yrityksellä on loppuunmyynti tai sesonkiale niin tottakai loppua kohden tahti kiristyy, että yhä useampi vastaanottaja tavoitetaan.

Enemmänkin olisin ehkä voinut somessa aktivoitua. Kommentoida kaikissa paikallisryhmissä, aloittaa keskusteluita ja tyrkyttää mainostanikin joka paikkaan. Kerran taisin vaalimainokseni julkaista Lahti-ryhmässä ja kerran Lahden alueen äidit -ryhmässä, jossa tosin pariin kuntavaaliehdokkaat-ketjuun lisäsin myös omat tietoni. Muutaman kymmenen euroa yhteensä sijoitin somemainontaan Facebookissa, mutta suurempi vaikutus varmaan oli sillä, että kävin kaverilistaani läpi ja lähestyin vanhojakin tuttuja yksityisviestillä ehdokkuudestani. En tosin ehkä tarpeeksi agressiivisesti. Se on vaaliminäni suurin heikkous, en koe itseni tyrkyttämistä luontevaksi. Ja se tyrkyttäminen alkaa jo sellaisen tiiviin kampanjatiimin hankkimisesta. Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt kasata kunnon kampanjanyrkki hoitamaan kampanjointia tehokkaasti ympäri kaupungin, ja minun kanssani yhdessä kiertämään eri paikkoja. Kun ei se itsensä tyrkyttäminen ole kivaa, niin sentään siihen kykenen, että mukana on ns. wingman tai wingwoman tekemässä sitä myyntityötä. Ja aloittaa tämä homma jo puoli vuottaennen vaaleja.

Somessa omaa kampanjointiani ehkä hieman väsytti Lahden Kokoomuksen FB-sivujen ylläpito. Vaikka se muulloin on sellaista kaiken muun tekemisen ohessa sivumennen ja huomaamattomasti hoituvaa tehtävää, oli vaalien alla tehtävä huomattavasti tarkempaa taustatyötä ja suunniteltava päivityksiä enemmän. Toisinaan pienen päivityksen takana oli valtavasti käytettyä aikaa ja vaivaa, joka tuon alussa mainitsemani taaperoyhteyden johdosta tarkoitti usein kuutamohommia yöaikaan muiden nukkuessa.

Kaiken kaikkiaan, tehtyyn työhön nähden olen aivan tyytyväinen äänimäärään. Pikkuinen pettymys toki, ettei valtuustopaikkaa tälläkään kertaa tullut, mutta sen tiesin jo ennalta, kun huomasin, ettei resurssit yksinkertaisesti riitä mihinkään. Nyt kuitenkin saan varmasti jotain luottamustehtäviä kaupungin eri toimielimissä, ja pääsen vaikuttamaan niiden kautta meidän kaikkien lahtelaisten arkeen.