Kysyin kaupungilta, miten Renkomäen Näkkimistossä sijaitseva kaavakohde tukee Lahden hiilineutraaliustavoitteita tai ylipäätään hiilinielujen ylläpitämistä. Suomihan on siinä tilanteessa, että lähitulevaisuudessa lankeaa maksuun miljardien lasku hiilinielujen romahduttamisesta, ja taas leikataan jostain…

Vastauksessa todettiin, että yleiskaava on luonnosteltu jo vuosituhannen alussa. Samassa vastauksessa todettiin myös, että kaavaa suunnitellessa ympäristövaikutusten arviointi on ollut valovuosia perässä.

Ilmeisesti, kun alue on haluttu ja kysytty, ei luonnolla ole eurojen kiilto silmissä niinkään merkitystä, eikä kaavaa siis edes aiota tarkastella nykytiedon varassa ja valossa, tai edes Lahden omiin luontopositiivisuustavoitteisiin nojaten.

Luonto on vetovoimatekijä

Vastauksessa kävi myös ilmi, että Lahti edelleen ajattelee, että ihmiset ostavat/rakentavat talon, ja asuvat siinä ns. loppuun asti, kuten ennen vanhaan ehkä melko usein oli tapana. Tätä ajatusta mukaillen viestissä vedottiin muun muassa siihen, että lisärakentamisen myötä Renkomäen kouluun riittäisi lapsia tulevaisuudessakin, ja saataisiin alueelle lisää palveluita. Nykyään ihmiset ovat kuitenkin vilkkaampia liikkeissään, ja asuinalueella jatkuvasti näkeekin, kuinka lasten lentäessä pois pesästä, vanhemmat laittavat talon myyntiin ja vaihtavat maisemaa. Ja tilalle tulee uusia/potentiaalisia lapsiperheitä (lähes pääsääntöisesti).

Renkomäen palvelut laajenevat kaiken aikaa, joten uusista tonteista se ei ole kiinni. Sen sijaan moni alueelle muuttoa haikaileva, tai jo muuttanut, on valinnut asuinpaikaksi Renkomäen juuri luonnon vuoksi (tai vastaavasti juurikin upean koulumme ja lukuisten varhaiskasvatuspalveluiden johdosta).

Saavutettava luonto

Eihän tämä kaavakohteen metsän kaataminen aluetta luonnottomaksi tee, mutta kyseinen alue on saavutettavin metsäalueemme. Kulkeminen onnistuu siellä kaikilta vauvasta vaariin, toisin kuin harjulla, jossa itsekin olen suht hyvän luistelijan tasapainon omaavana kyntänyt takapuolella maata jyrkissä nousuissa tai laskuissa useampaan kertaan, kesälläkin.

Pohdin olevani huono kokoomuslainen, kun arvotan luontoa uudisrakentamisen sijaan korkeammalle. Toisaalta, kenties olenkin fiksu kokoomuslainen, sillä ne valtiolle koituvat maksut hiilinielujen tuhoamisesta otetaan niin suoraan meiltä veronmaksajilta kuin todennäköisesti myöskin kunnilta (eli meiltä veronmaksajilta), niin josko tähän löytyisikin kannustin, jolla ne kunnat saavat pienemmän laskun, jossa hiilinieluja pyritään kasvattamaan.

Ja tämä kaavakohde uhkaa kaataa lähimetsän myös luontopäiväkoti Simpukalta.

Niin että summa summarum, jos sinäkin arvostat enemmän luontoa kuin uudisrakentamista, käy allekirjoittamassa Näkkimistön asukkaiden ansiokkaasti aikaansaama kansalaisadressi. Katsotaan kuinka vastuullinen ympäristökaupunki Lahti lopulta on. Naapurissamme Orimattilassa vain vajaa 670 allekirjoitusta riitti muuttamaan suunnitelmia.

Suomi, Päijät-Häme, jopa Lahti on täynnä käyttökelvottomia ja tarkoituksettomia rakennuksia, jotka ovat museon ja ELY-keskuksen mukaan historiallisesti tärkeitä ja arvokkaita ja näin ollen suojeltuja. Osa niistä on myös tyhjiä, paikalleen mätäneviä rakennuksia viemässä hyviä tonttipaikkoja esimerkiksi uusilta veroeuroja ja työpaikkoja tuovilta yrityksiltä tai asuntorakentamiselta kysytylle alueelle. Esimerkkinä Hollolan virastotalo.

Kun suojelua halutaan käyttökelvottomillekin kohteille, vievät asiantuntijat lopulta itse pois pohjaa omalta työltään ja siltä, mikä oikeasti on arvokasta säilyttää.

Kuinkahan paljon kuntien budjeteista meneekään rahaa vuositasolla käytöstä poistettujen, mutta suojeltujen rakennusten ylläpitoon, kun toivotaan toivotaan, että joku sen ostaa niillä spekseillä mitä suojelu vaatii.

Lahdessakin on useita koulurakennuksia tyhjillään, osa niistä jo purkukunnossa. Myynnissä on siis rakennuksia, joita ei niiden kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi saa juurikaan muuttaa ja joiden peruskorjaaminen käyttökelpoisiksi olisi investointeina uusia rakennushankkeita huomattavasti kalliimpia. Tämä tottakai sulkee pois kaikki ostajaehdokkaat, mutta silti rakennuksella juoksee edelleen lämmityskulut, sähkökulut, muut huolto- ja vartiointikulut.

Kenties nämä kulut jatkossa voisivat olla suoraan museon omassa budjetissa. Voisivat sitten itse miettiä, mihin kaikkeen budjetoitua rahaa haluavatkaan käyttää. Kenties jokaisessa kunnassa tai edes maakunnassa ei tarvitsekaan säilyttää ihan jokaista tietyn aikakauden tyyliä edustavaa tönöä sellaisenaan vaan voitaisiin ajatella, että riittää kun Suomessa jossain on tällaista rakennuskantaa säilytettynä – kenties jopa hyvässä kunnossa.

Hollolan kunnantalon purkucasessa museon oikaisuvaatimus perustelee, että purkuluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Kunnanviraston muotokieli kun liittyy vahvasti aikakautensa virastotaloarkkitehtuuriin ja modernismiin.

Nykytekniikka mahdollistaa kuitenkin paljon alkaen ihan valokuvista ja videoista, 3D mallinnoksista, virtuaalitodellisuudesta (VR) ja lisätystä todellisuudesta (AR), joilla tällaisetkin pytingit kaikkine silmälle tärkeine ominaisuuksineen ja rakennusteknisine tietoineen voidaan taltioida ja palata niihin koska vaan – jopa sisätiloja ihastelemaan säästyen huonolta sisäilmalta.

Rakennushistoriallisessa selvityksessä todetaan Hollolan kunnanviraston olevan tyypillinen aikansa rakennus, joita Suomesta löytyy monesta paikasta, eikä valtakunnallista arvoa ole. Kyseisessä rakennuksessa oleskelu on terveydensuojeluviranomaisen toteamana terveysriski.

Rakennusten suojelussa juridisesti vahvin suojelu tapahtuu asemakaavalla. Lahdessa vuonna 2023 oli suojeltu asemakaavalla yhteensä 438 rakennusta Lahden ympäristövahtipalvelun mukaan. Vuonna 2003 näitä rakennuksia oli vain 52kpl. Onko tavoitteena lopulta, että mitään vanhaa ei koskaan saa purkaa?

Kuntavaalit lähestyy, sen huomaa julkisen ja äänekkään vastustamisen lisääntymisestä. Lahdessa kautta aikain on ääniä herunut jyrkälle ei-linjalle. Oli kyse sitten mistä tahansa asiasta.

Työelämässä ja vapaa-ajalla jatkuva negatiivisuus ja kielteisyys koetaan raskaaksi. Positiivisesti eteenpäin suuntaavat ihmiset puolestaan ammentavat ympärilleen energiaa ja iloa. Miksi politiikassa tuntuu toimivan täysin päinvastainen elämäntapa? Jos joku perustaisi EI-puolueen, voittaisi se takuulla kaikki maan vaalimittelöt ilman sen suurempia kampanjoita.

Kehityksen esteenä on yleensä se, että mitään uutta ei edes yritetä. Jos kaikki ideat olisi tässä kaupungissa saatu vastustettua kumoon, ei meillä todennäköisesti olisi puoliakaan niistä palveluista mitä tällä hetkellä. Raha olisi kaikonnut paikalleen jämähtäneestä ei-kaupungista sinne, missä ”kyllä” soi kauniisti kiikarit valoisaan tulevaisuuteen tähdäten.

Toivossa on hyvä elää, mutta olisi virkistävää ja hedelmällistä, jos ehdolle asettautuvat näissä vaaleissa pyrkisivät ensisijaisesti kehittämään kaupunkiamme, eivät jämähdyttämään. On ihan oikein vastustaa muutoksia, jos niille on esittää varteenotettavia vaihtoehtoja ja ratkaisuja.

Kun talouden realiteetit ovat hyvin tiedossamme, on päätöksenteossa entistä enemmän priorisoitava. Tähdätäänkö tulevaisuuteen vai märehditäänkö menneisyydessä? Äänestäjät sen lopulta huhtikuussa päättävät.

Helsingin Sanomien kuukausiliitteen artikkelin mukaan Suomessa on vuonna 2030 noin 80 000 koululaista vähemmän kuin tänään. Tämä väheneminen näkyy myös Lahdessa, jossa vuonna 2023 syntyi vain 817 lasta, kun taas nyt ensimmäisen luokan aloittaneita vuonna 2017 syntyneitä lapsia on 1050 ja kolmasluokkalaisia, vuonna 2015 syntyneitä lapsia 1132. Hurja pudotus lapsimäärissä ihan muutaman vuoden sisällä. Ja itseasiassa, ekaluokkalaisia aloitti tällä viikolla kaupungin tiedotteen mukaan vain 990 lasta. Jonkin verran olemme siis kärsineet lasten suhteen muuttotappiota juuri 2017 syntyneiden osalta.

Tänä vuonna tähän päivään mennessä on Lahdessa Väestötietojen mukaan syntynyt vain 416 lasta. Viimeksi yli tuhannen syntyneen lapsen raja ylitettiin vuonna 2021, jolloin niin sanotut koronavauvat pääosin syntyivät, mutta sen jälkeen suunta on ollut jälleen rajusti laskeva. Vaikka heinä-elokuussa syntyy tilastollisesti eniten lapsia, näyttää tämä vuosi jäävän jälleen pienemmäksi. Muuttoliike kaupunkiin tai ylipäätään Suomeen ei myöskään riitä pelastamaan tilannetta, sillä sama syntyvyyden laskusuuntaus on nähtävissä kaikkialla Suomessa ja nuo Hesarin lukemat huomioivat jo arvion maahanmuutosta.

Tiedän, että se rakas ja tuttu koulu on tärkeä ja arvokas, ja se halutaan säilyttää. Onko kuitenkaan järkevää ylläpitää kaikkia nykyisiä kouluja, kun koululaisten määrä tulee tippumaan radikaalisti lähivuosien aikana? Etenkin kun tiedämme, että rahat eivät riitä ja sivistykseen on jo nyt kohdistettu useiden miljoonien eurojen säästöt toteutettavaksi.

Kaupungin talouden kulut ja tulot ovat rajussa epätasapainossa, ja se vaatii korjausliikkeen. Koska sivistys on toimialana suurin, kohdistuu suurimmat muutokset sinne, halusimme tai emme. Seinät maksavat eniten ja itse näkisin, että ne pakosta vähenevät resurssit kannattaa kohdistaa ennemmin opetuksen laatuun ja sisältöön, kuin ylläpitää vajaakäyttöisiä kouluja. Näin voimme taata laadukkaan opetuksen, monipuoliset sisällöt ja riittävät oppimateriaalit kaikille oppilaille jatkossakin.

Pariisia halkovan Seine-joen saastuneen veden puhdistamiseen on käytetty 1,4 miljardia euroa, jotta esimerkiksi olympialaisten triathlon voidaan siinä kauhoa. Nyt kuitenkin kävi alkuun niin, että harjoitukset peruuntuivat ja miesten kisa siirtyi bakteerilukemien noustua terveydelle haitalliselle tasolle rankkasateiden jälkeen. Kisa saatiin lopulta kisattua arvojen laskettua sopivalle tasolle. Kilpailijat itsessään kommentoivat veden maistuneen pahalta ja peläten odottavat, iskeekö ripuli.

Veden laatua selitettiin sillä, että Pariisin kaltaisessa vanhassa kaupungissa sadevedet voivat sekoittua jätevesien kanssa. Myös Suomessa sekaviemäreitä on paljon, ja rankkasateiden nostamat vedenpinnat viemäriverkostossa saa jätevedet sotkeentumaan mukaan sadeveteen.

Yksi merkittävä tekijä saastuneessa Seinessä on myös hulevesien puutteellinen käsittely. Suomessakin, lähtökohtaisesti kaikki mitä heitetään kadulle, huuhtoutuu ritiläkaivojen kautta vesistöihin – jollei asialle ole jo tehty jotain.Ritiläkaivoihin jälkikäteen asennetuilla kaivosuodattimilla on poistettu sakkaa hulevesistä, ja tulosten mukaan kertymät ylittävät maaperän haitallisten aineiden, kuten öljyn, kynnysarvot. Tupakantumpit, liikenteen päästöt, roskat ja muut ihmisen toiminnasta johtuvat haitta-aineet päätyvät kadulla olevan kaivon kautta lähivesistöihimme. Ongelmajätettä valuu siis kaikenaikaa suoraan uimavesiimme ja tällä on vaikutus muun muassa sinilevän kasvamiseen.

Uusilla, rakennettavilla alueilla hulevesivaatimukset ovat syystäkin tiukentuneet, mutta tällä ei ratkota vesistöjen tilaa, sillä suuri kuormitus syntyy jo aiemmin rakennetuilla, tiiviillä kaupunkialueilla, joissa ei ole enää jälkikäteen tilaa rakentaa hulevesiä ns. luonnostaan puhdistavia ratkaisuja. Meillä täällä Lahdessa noin 30 % Vesijärven Enonselän rehevöitymistä aiheuttamasta ulkoisesta fosforikuormituksesta tuleekin Lahden kaupunkialueen hulevesistä. Voi vain kuvitella, minkälaiset kertymät Pariisin kaltaisessa, vanhassa suurkaupungissa syntyvätkään hulevesien myötä.