Vero

Ei veronkorotuksia!

ESS Vaalikone väitti veronkorotuksia paremmaksi vaihtoehdoksi kuin palveluiden karsimista. Olin eri mieltä. Miksi?

Kunnan on toteutettava ensisijaisesti lakisääteiset tehtävänsä. Siinä mielessä niin sanottujen ylimääräisten palveluiden karsiminen tulee jossain kohtaa eteen, ellei kuntataloutta saada hyvälle mallille ja esimerkiksi verokertymää kasvatettua kestävästi. Ei kuitenkaan tekemällä veronkorotuksia, vaan esimerkiksi kasvattamalla veronmaksajien kokonaismäärää. Uusien yritysten houkutteleminen alueelle on erittäin kannattavaa tältä osin.

Kolikoita

Miksi ei veronkorotuksia?

Kunnallisveron korottaminen vähentää suoraan kunnan asukkaiden ostovoimaa. Se näkyy siis suoraan meistä jokaisen rahapussissa. Tämä taas vaikuttaa alueemme elinvoimaisuuteen ja sitä myöten työllisyyteen. Ei kovin kestävä ratkaisu, sillä veronkorotuksia seuraa usein uusia veronkorotuksia, kun työttömyys lisääntyy ja talous sakkaa. Edessä on ikuinen oravanpyörä, josta voi selvitä voittajana ainoastaan elvyttämällä aluetta elinvoimaiseksi. Miksi odottaa siihen asti, että pitää elvyttää, kun voimme tehdä oikeaan suuntaan osoittavia ratkaisuja jo nyt?

Työpaikkoja ei synny itsestään. Se vaatii lisää työllistäjiä, eli yrityksiä. Lahti on logistiselta sijainniltaan erinomainen vaihtoehto yritysten sijainniksi. Verrattuna muihin kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseutuun, on Lahti kustannuksiltaan myös huomattavasti edullisempi vaihtoehto yrityksen kotipaikaksi, oli kyse sitten pienestä mikroyrityksestä tai isosta suuryrityksestä. Yritykset valitessaan kotipaikkaa itselleen seuraavat vaihtoehtoinaan olevien kuntien taloudenhoitoa ja päätöksentekoa. Jos kunta päätöksissään rajoittaa ostovoimaa, ei se anna yritykselle kovin ruusuista kuvaa tulevaisuudesta. Siksi ei veronkorotuksia.

Lahti ansaitsee kestävää taloudenhoitoa. Me ansaitsemme sen.

Ei veronkorotuksia! Read More »

Alkoholin menopaluu-lippu

Kaikkihan me tiedämme, että suomalaiset on tietyllä tapaa hulluja. Ne matkustaa laivalla Tallinnaan ostaakseen sieltä hieman halvempaa olutta, siideriä ja muuta alkomahoolia litrakaupalla. Kukaan ei laske matkustamiseen liittyviä matka- ja sivukuluja (kuten ruokailut) juoman hintaan. Vaikka noita reissuja tehdään aika paljon motiivina juurikin se juomien ostoskelu (älä yritä, et sinä sinne mitään maisemia lähtenyt katselemaan 4h -maissa risteilyllä!), selitellään matkakuluihin viitatessa aika usein, että muutenkin olisi Viroon matkustettu, mutta nyt kun siellä kerran käytiin niin pitihän sitä samalla juomaakin raahata tuliaisina. Että olutlaatikon hinta nyt oli sitten sen 14,90 euroa, ja se oli silkkaa voittoa siihen verrattuna, että vastaava laatikko Suomessa maksaa 22 euroa. Ei sillä nyt niin väliä, että risteily bussikuluineen maksoi muutaman sata euroa enemmän kuin se paikallisbussimaksu lähimpään Prismaan tai ihan perinteinen apostolin kyyti lähi-Siwaan.

Hyväähän se tekee niin sanotulle matkailulle. Risteilijät täyttyy matkustajista ja tilastot huutavat julkisuuteen kuinka paljon me suomalaiset käymmekään rakkaassa naapurimaassamme ikäänkuin osoittaakseemme arvostusta maiden välisille suhteille. Se mikä tästä kaikesta tekee kummallista, on se, että myös se juoma, jota suomalaiset käyvät Virosta ostamassa (yleisesti ottaen sieltä näkee kärryissä kuljetettavan pääsääntöisesti suomalaisista marketeistakin löytyviä tuotteita), valmistetaan ensin Suomessa, ja kuljetetaan sitten Viroon, josta kuluttajat voivat ne hakea takaisin Suomeen “halvalla”. Ainakin jossain vaiheessa myös erään nimeltämainitsemattoman iisalmelaispanimon omistuksessa olevan virolaispanimon tuotteita valmistettiin Suomessa ja kuljetettiin Viroon myytäväksi, joten aina ei pelkästään kotimaisten markettien hyllyiltä tutut tuotteet ole niitä omituisen menopaluu-matkan tekeviä juomia.

Se, että tässä olisi jollekin luontoaktivistille hyvä sauma puuttua turhaan Itämerta saastuttavaan matkustamiseen, on tässä myös näin hallituksen kehysriihen tuloksia ajatellessa hieman omituinen verotukseen liittyvä seikka. Hallitus nimittäin päätti jälleen nostaa alkoholiveroa väkevien juomien osalta 15% ja mietojen juomien osalta 10%. Edellinen korotus tehtiin viime vuoden (2012) alussa. Tuolloin prosentit olivat toisinpäin. Uudella veronkorotuksella hallitus tavoittelee 125 miljoonan lisävoittoa veroissa. Näin uutisoi muunmuassa MTV3. Palataanpa takaisin viime vuoteen. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto kertoi jo vuosi takaperin olutmyynnin laskeneen 5% tammi-helmikuun aikana alkuvuoden veronkorotuksen jälkeen (ei, tipaton tammikuu ei ole syynä tähän, sillä vertailut tehdään edellisvuosien vastaavaan aikaan, jolloin myös oli tipaton tammikuu). Tilastojen mukaan alkoholiveron nostot ovat aina näkyneet kotimaisessa myynnissä negatiivisena. Jonkun mielestä se on positiivista. Tulee kuitenkin muistaa, että se alkoholin määrä on kuitenkin aika vakio. Se mitä Suomesta ei osteta, tuodaan muualta. Liitto kertoo uusimmassa tiedotteessaankin, että jo nyt noin 20% kaikesta Suomessa kulutetusta alkoholista tulee ns. tilastoimattomasta kulutuksesta. Liitto kertoo myös karua faktaa, että pelkästään matkustajatuonnin vuoksi valtio menettää vuodessa yli 300 miljoonaa veroeuroa. 

Nyt kun vero taas nousee, on oletettavaa, että tekstin alussa kuvailemani hulluus nostaa taas päätään, ja olutta haetaan kahta kauheammin lahden toiselta puolen. Vaikka tuossa edellä mainitussa tiedotteessa painotetaankin vahvasti myös kotimaista työllisyysasiaa nimenomaan olut-tuotannossa, en usko, että veronkorotus juurikaan työn määrään ja näin ollen työpaikkoihin tulee vaikuttamaan, ainakaan siellä tuotannon puolella (myyntipuoli on sitten eri juttu… jos ei tavara liiku kaupoista eteenpäin, ei sitä liene tarpeen sinne kauppoihinkaan myydä). Kuten jo totesin, Suomessa valmistettu olut myydään suomalaisille Viron kautta. Ainut joka tässä kaiketi häviää, on valtio. Niin ja kotimainen kauppa. Voittajamaa on Viro. Kaupparaha menee sinne, alkoholin haitat kustannuksineen pysyvät Suomessa. 

Että ei muuta kuin CHEERS!

beertoast

Alkoholin menopaluu-lippu Read More »

Scroll to Top