Pariisia halkovan Seine-joen saastuneen veden puhdistamiseen on käytetty 1,4 miljardia euroa, jotta esimerkiksi olympialaisten triathlon voidaan siinä kauhoa. Nyt kuitenkin kävi alkuun niin, että harjoitukset peruuntuivat ja miesten kisa siirtyi bakteerilukemien noustua terveydelle haitalliselle tasolle rankkasateiden jälkeen. Kisa saatiin lopulta kisattua arvojen laskettua sopivalle tasolle. Kilpailijat itsessään kommentoivat veden maistuneen pahalta ja peläten odottavat, iskeekö ripuli.
Veden laatua selitettiin sillä, että Pariisin kaltaisessa vanhassa kaupungissa sadevedet voivat sekoittua jätevesien kanssa. Myös Suomessa sekaviemäreitä on paljon, ja rankkasateiden nostamat vedenpinnat viemäriverkostossa saa jätevedet sotkeentumaan mukaan sadeveteen.
Yksi merkittävä tekijä saastuneessa Seinessä on myös hulevesien puutteellinen käsittely. Suomessakin, lähtökohtaisesti kaikki mitä heitetään kadulle, huuhtoutuu ritiläkaivojen kautta vesistöihin – jollei asialle ole jo tehty jotain.Ritiläkaivoihin jälkikäteen asennetuilla kaivosuodattimilla on poistettu sakkaa hulevesistä, ja tulosten mukaan kertymät ylittävät maaperän haitallisten aineiden, kuten öljyn, kynnysarvot. Tupakantumpit, liikenteen päästöt, roskat ja muut ihmisen toiminnasta johtuvat haitta-aineet päätyvät kadulla olevan kaivon kautta lähivesistöihimme. Ongelmajätettä valuu siis kaikenaikaa suoraan uimavesiimme ja tällä on vaikutus muun muassa sinilevän kasvamiseen.
Uusilla, rakennettavilla alueilla hulevesivaatimukset ovat syystäkin tiukentuneet, mutta tällä ei ratkota vesistöjen tilaa, sillä suuri kuormitus syntyy jo aiemmin rakennetuilla, tiiviillä kaupunkialueilla, joissa ei ole enää jälkikäteen tilaa rakentaa hulevesiä ns. luonnostaan puhdistavia ratkaisuja. Meillä täällä Lahdessa noin 30 % Vesijärven Enonselän rehevöitymistä aiheuttamasta ulkoisesta fosforikuormituksesta tuleekin Lahden kaupunkialueen hulevesistä. Voi vain kuvitella, minkälaiset kertymät Pariisin kaltaisessa, vanhassa suurkaupungissa syntyvätkään hulevesien myötä.