Huonolla tiellä ollaan. Sen huomaa helposti, kun tuoreita Move-mittaustuloksia tarkastelee. Näin aluevaalien alla terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat puhututtaa paljon, ja jokaisesta suusta kuuluu ennaltaehkäisevän toiminnan puolesta puhumista. Miten sitten ollaan tässä tilanteessa?
Liikunnallisen elämän mahdollistaminen
Kotikasvatuksella ja esimerkillä on erittäin suuri rooli, mutta onko liikunnallisen elämän mahdollistaminen huomioitu esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja koulun eri tasoilla?
👉 Mennäänkö päiväkodissa joka päivä ulos vaikka sataa, tuulee, on pakkasta, liukasta, kuraa…?
👉 Vietetäänkö välitunnit ulkona raitista ilmaa hengitellen? Kannustetaanko siihen vai valitaanko koulussa edelleen viikkokohtaisia luokan järjestäjiä, joiden ei ole pakko mennä välitunnilla ulos? Ikäänkuin se olisi etu, antaen väärää viestiä siitä mikä on tärkeää ja tavoiteltavaa.
👉 Aikataulutetaanko tunnit suurissa kouluissa niin, että oppilaat/opiskelijat ehtivät välitunnilla tekemään jotain muuta kuin siirtymään seuraavan luokan eteen?
👉 Samalla kun ihmetellään kuinka moni koululainen saa nykyään kyydin kouluun, onko mietitty onko koulun pakko alkaa klo 8, jolloin aamuisin on pimeää? Valoisalla on mukavampi ja turvallisempi kulkea yksin tai kavereiden kanssa.
👉 Onko koulun pihat, myös ne väliaikaiset (useiden vuosien parakkiratkaisut) tehty niin, että ne mahdollistavat ja innostavat liikkumiseen joka päivä, joka hetki? (Kuulin juuri eilen, että Tiirismaan parakeissa saa palloilukentälle mennä kahdesti viikossa. Muut välitunnit seistään parakkien välissä kuin sillit suolassa tekemättä mitään.)
Moni asia näistäkin vaatisi vain muutoksia toiminnassa, ei niinkään rahallista panostusta, vaikka toki sitäkin osittain kaivataan.
Nuorten vapaa-ajan toiminta
Esimerkiksi harrastustakuu tuo mahdollisuuksia harrastaa, mutta ei se harrastaminen kuitenkaan tarkoita joka päiväistä toimintaa tai liikkumista.
Yksi erittäin harmillinen haaste on varhaisteinien ja teinien vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Leikkipuistoja meillä on, mutta jo alakouluikäisinä ne alkavat käydä ehkä vähän lällyiksi paikoiksi, johan niissä on vuosikaudet leikitty. Ja toisaalta leikkipuistoissa on pieniä lapsia, joten välttämättä se nuorison hengaaminen joutilaana leikkarilla vieden keinupaikat tai valloittaen liukumäen ei aina ole kovin toivottuakaan.
Mitä tekemistä tämän ikäisille on tarjolla esimerkiksi omalla asuinalueellani Renkomäessä? Ei juuri mitään, etenkään nyt kun monitoimitalon rakennus on muuttanut koulun ympäristön työmaaksi. Pelkästään urheilukenttä ei välttämättä motivoi. Ei varsinkaan niitä, jotka eivät muutenkaan liiku. Ulkokuntoilulaitteetkin on enemmän aikuisten makuun. Mitä sitten keksitään?
Liikunnallisen elämän mahdollistaminen on investointi tulevaisuuteen
Moni nuori on toivonut alueellemme esimerkiksi frisbeegolf-rataa, skeittipuistoa tai uimapaikkaa. Tällaisten paikkojen perustaminen maksaa, mutta kuinka nopeasti se maksaa itsensä takaisin, jos edes kourallinen nuoria tai miksei minkä tahansa ikäisiä saataisi innostumaan liikkumisesta? Säästää pitää ja nyörejä kiristää, sillä kaikille ei voi tarjota kaikkea, mutta jos näitä tämän hetken tuloksia ajattelee pidemmälle, 10-15 vuoden päähän, on meillä silloin tiedossa vielä suurempia taloudellisia ongelmia työkyvyttömyyden ja terveydenhoitokustannusten myötä. Puhumattakaan siitä, että yritykset eivät löydä työvoimaa. Tätä ajatellen voisi kuvitella myös yrityksiä kiinnostavan laittaa asioita kuntoon nyt, ja panostaa siihen, että tämän päivän lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden työntekijöitä ja veronmaksajia. Liikunnallisen elämän mahdollistaminen on investointi tulevaisuuteen.
Osbulle nuorten teemavuosi ja haaste alueen yrityksille
Ehkä ensi vuoden Osbussa eli osallistavassa budjetoinnissa voisikin pitää sellaisen teemavuoden, että ideat kerättäisiin ainoastaan 10-17 vuotiailta, mutta kaikki saisivat äänestää. Saataisiin toteutettua paljon asioita, joita nuoret itse haluavat. Ja tähän haastettaisiin kaikki alueen yritykset mukaan keräämään vähintään tuplana se summa ideoiden toteutukseen, mitä kaupungilta tulee. Idea on vapaasti käytettävissä, ja lupaan itse tulla mukaan keräämään yhteistyökumppaneita mukaan jos tähän lähdetään.