Suomi, Päijät-Häme, jopa Lahti on täynnä käyttökelvottomia ja tarkoituksettomia rakennuksia, jotka ovat museon ja ELY-keskuksen mukaan historiallisesti tärkeitä ja arvokkaita ja näin ollen suojeltuja. Osa niistä on myös tyhjiä, paikalleen mätäneviä rakennuksia viemässä hyviä tonttipaikkoja esimerkiksi uusilta veroeuroja ja työpaikkoja tuovilta yrityksiltä tai asuntorakentamiselta kysytylle alueelle. Esimerkkinä Hollolan virastotalo.
Kun suojelua halutaan käyttökelvottomillekin kohteille, vievät asiantuntijat lopulta itse pois pohjaa omalta työltään ja siltä, mikä oikeasti on arvokasta säilyttää.
Kuinkahan paljon kuntien budjeteista meneekään rahaa vuositasolla käytöstä poistettujen, mutta suojeltujen rakennusten ylläpitoon, kun toivotaan toivotaan, että joku sen ostaa niillä spekseillä mitä suojelu vaatii.
Lahdessakin on useita koulurakennuksia tyhjillään, osa niistä jo purkukunnossa. Myynnissä on siis rakennuksia, joita ei niiden kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi saa juurikaan muuttaa ja joiden peruskorjaaminen käyttökelpoisiksi olisi investointeina uusia rakennushankkeita huomattavasti kalliimpia. Tämä tottakai sulkee pois kaikki ostajaehdokkaat, mutta silti rakennuksella juoksee edelleen lämmityskulut, sähkökulut, muut huolto- ja vartiointikulut.
Kenties nämä kulut jatkossa voisivat olla suoraan museon omassa budjetissa. Voisivat sitten itse miettiä, mihin kaikkeen budjetoitua rahaa haluavatkaan käyttää. Kenties jokaisessa kunnassa tai edes maakunnassa ei tarvitsekaan säilyttää ihan jokaista tietyn aikakauden tyyliä edustavaa tönöä sellaisenaan vaan voitaisiin ajatella, että riittää kun Suomessa jossain on tällaista rakennuskantaa säilytettynä – kenties jopa hyvässä kunnossa.
Hollolan kunnantalon purkucasessa museon oikaisuvaatimus perustelee, että purkuluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Kunnanviraston muotokieli kun liittyy vahvasti aikakautensa virastotaloarkkitehtuuriin ja modernismiin.
Nykytekniikka mahdollistaa kuitenkin paljon alkaen ihan valokuvista ja videoista, 3D mallinnoksista, virtuaalitodellisuudesta (VR) ja lisätystä todellisuudesta (AR), joilla tällaisetkin pytingit kaikkine silmälle tärkeine ominaisuuksineen ja rakennusteknisine tietoineen voidaan taltioida ja palata niihin koska vaan – jopa sisätiloja ihastelemaan säästyen huonolta sisäilmalta.
Rakennushistoriallisessa selvityksessä todetaan Hollolan kunnanviraston olevan tyypillinen aikansa rakennus, joita Suomesta löytyy monesta paikasta, eikä valtakunnallista arvoa ole. Kyseisessä rakennuksessa oleskelu on terveydensuojeluviranomaisen toteamana terveysriski.
Rakennusten suojelussa juridisesti vahvin suojelu tapahtuu asemakaavalla. Lahdessa vuonna 2023 oli suojeltu asemakaavalla yhteensä 438 rakennusta Lahden ympäristövahtipalvelun mukaan. Vuonna 2003 näitä rakennuksia oli vain 52kpl. Onko tavoitteena lopulta, että mitään vanhaa ei koskaan saa purkaa?