Tässä viime aikoina ruotsinkielen perusopetus on puhuttanut. On tappouhkauksia, on pakkoruotsin vastustamiseen liittyvää kampanjointia (niinkuin jo useina vuosina) ja on vaikka mitä. Erityisesti haluan nostaa esiin sen seikan, että ennen kaikkea muuta on asian tiimoilla paljon harhaanjohtavaa tietoa.
Facebookin Lahti -sivustossa käytiin hiljattain kiivasta keskustelua pakkoruotsista. Ymmärrän, että valinnanvapaus on kaiken A ja O, ja sen puolesta perustellaan ruotsinkielen opintojen niin sanotusta vapauttamisesta valinnaisten aineiden puolelle. Mutta sitä en ymmärrä, että keskusteluissa pelataan virheellisillä faktoilla.
Keskustelussa argumentoidaan pakollisilla ruotsinkielen lukio-opinnoilla, mikäli mielii korkeakouluihin opiskelemaan ihan oikeasti. Lukion suorittaminen tai edes ylioppilastutkinto ei ole vaatimuksena korkeakouluopinnoille. Keskustelijoiden mukaan on joka tapauksessa pitkät ruotsinkielen opinnot suoritettava, mikäli korkeakouluun mielii. Mutta vähän niinkuin makuasiat, on tämäkin kai asia josta ei voi kiistellä. Mikä on toiselle pitkä, se voi olla toiselle pätkä. Korkeakouluun voi hakea, kun on suorittanut esimerkiksi ammatilliset opinnot. Esimerkiksi Salpauksen merkonomiopintojen ammattiin valmistavassa 120 opintoviikon opetussuunnitelmassa on yksi pakollinen ruotsin kielen kurssi laajuudeltaan yksi opintoviikko. Se tekee alle 0,85% koko ammattitutkintoon vaadittavista opinnoista.
Korkeakouluissa itsessään suoritetaan yleensä vähintään pakollinen ruotsin kurssi, jota myös ns. virkamiesruotsiksi aikanaan kutsuttiin. Omassa koulutusohjelmassani opintojen laajuuden ollessa 240 op, oli tämä yksi ja ainut ruotsin kurssi, laajuus 3 op. Eli siis korkeakoulusta voi valmistua, kun tutkinnosta 1,25% on ruotsia. Korkeakouluopintoja ovat yhtä lailla yliopisto- tai ammattikorkeakouluopinnot.
Kuuluvin argumentointi pakkoruotsin vastustajilla on yleensä se, että perusopetukseen sisältyy kolme vuotta ruotsin opiskelua. Tämähän ei pidä paikkaansa. Ruotsi toisena kielenä aloitetaan yleensä yläasteella, jonka aikana (7.-9. luokat) suoritetaan tietty määrä kaikille yhteisiä (eli pakollisia) ruotsin opintoja. Kun katsoo esimerkiksi Lahden perusopetuksen tuntijakoa, huomaa, että koko peruskoulun vähimmäismäärästä vain 2,7% on ruotsin kieltä.
Loppujen lopuksi minulle on aivan sama, jatketaanko pakkoruotsin opettamista, vai annetaanko lasten itse päättää mitä haluavat opiskella. Itse olen erittäin kiitollinen, että ruotsia on opiskeltu, ja oikeastaan toivon, että ruotsin opetusta olisi ollut enemmän. Minulla on toki henkilökohtaiset intressini asiaan, mutta myös näin myöhemmin työnhakijana olen huomannut miten monissa paikoissa sujuva ruotsinkielen taito on vähintäänkin etu, jollei jopa vaatimus.
Ihmettelen kyllä, miten paljon hukkaan heitettyä energiaa pakkoruotsin vastustajilla onkaan vuosien saatossa tähän kulunut. Ja niinkuin missä tahansa asiassa, jonka puolesta taistellaan, on tässäkin saatu aikaan omituiset mittasuhteet ja kuten alussa sanottua, vääristyneesti faktoiksi kutsuttavia mielipiteitä. Miksi juuri tässä asiassa moni luottaa varhaisteini-ikäisten kykyyn arvioida tulevaisuuttaan ja tehdä valintoja sen pohjalta? Vai annetaanko sittenkään mahdollisuuksia lapsen omiin valintoihin, kun vanhempien pakkoruotsivastaisuus paistaa varmasti naapurikuntaan asti kielivalintojen tullessa ajankohtaisiksi…
Miksi juuri tässä asiassa KATAINEN ja kokoomus luottaa RKP:n kykyyn arvioida lastemme tulevaisuutta ja pakottaa kaikki samaan muottiin ? Eikö meillä vanhemmilla ole mitään ymmärrystä maailman menosta, vaan kaikki ymmärrys juuri tässä kysymyksessä on RKP:llä tai kokoomuksen ruotsinkielisellä siivellä ?
Jos kerran ruotsista väitetään olevan hyötyä, sitä varmaan opiskellaan valitsemalla se vapaaehtoiseksi aineeksi. Siis jos sen koetaan olevan hyödyllisempi kieli kuin esim. venäjä tai ranska.. Kai meidän vanhempien kokemuksella ja näkemyksellä oppiaineen hyödyllisyydestä jotain painoarvoa on.. Itse olen vakuuttunut siitä, että ruotsista ei ole hyötyä, joten nimenomaan siksi siihen pakotetaan–Hyödyllisenä se valittaisiin vapaaehtoisesti. Pakko siis alleviivaa ruotsin hyödyttömyyttä.
Hyödyllisenä kielenä ruotsi valittaisiin vapaaehtoisesti. Kuka sen hyödyn määrittää? Tällä pohjalla aika moni pakollinen aine jäisi vapaaehtoisena valitsematta. Kaikilla opiskeltavilla aineilla ei aina välttämättä ole sitä todellista tulevaisuuden tarvetta. Ei kai kukaan kemiaa peruskoulussa muutamat tunnit opetellut sitä siksi, että tulevaisuudessa oppisi kehittelemään jotain kemiallisia laboratoriotuotoksia? Tai käynyt liikuntatunneilla, jotta aikuisena olisi urheilija tai valmentaja. Tai istunut biologian tunneilla tähdätäkseen lääkäriksi tai lintubongariksi. Ei. Peruskoulussa vasta tunnustellaan meitä ympäröiviä asioita. Uskon vakaasti, että mitkä tahansa kieliopinnot kehittävät ihmisen kykyä omaksua useampiakin kieliä. Että jos pelkästään tulevaisuuden suoria hyötyjä katsottaisiin, olisi fiksua aloittaa ensimmäiset kieliopinnot jo tarhassa, ja lisätä vähintään pari muuta kieltä ala-asteella joukkoon. Venäjästä nyt kovasti mouhotaan hyötykielenä, mutta eiköhän se tulevaisuus globaalisti katsottuna ole siellä Venäjän naapuruston suunnalla Kiinassa yms.
Tämän blogin pitäjä olisi saanut paljon enemmän irti ruotsinopinnoistaan mikäli ruotsi olisi ollut vapaaehtoinen kieli. Luokka olisi ollut täynnä motivoituneita, ei-lukihäiriöisiä oppilaita ja etenemistahti olisi ollut jotain aivan muuta kuin nykyään.
Ilmoitetut prosenttiosuudet antavat kokonaisuudesta hämäävän kuvan. Ensinnäkin yksi vieras kieli syö yleensä toisen kielen paikan lukujärjestyksessä, eli se kaventaa rajusti osaamista ja heikentää Suomen kilpailykykyä globaalissa maailmassa.
Toisekseen kursseja ei pääse läpi vain istumalla paikalla(poislukien ehkä joku metalli-amiksen kurssi). AMK:ssa on yleisesti ensin 2 preppauskurssia ennen varsinaista virkamiesruotsin kurssia. Eli hylsykurssit mukaanlukien voi mennä vaikka 6*3op ruotsin tahkoamiseen AMK:ssa ja valmistuminen viivästyy ainakin vuodella tai pahimmillaan ei valmistu ollenkaan mikäli on muistihäiriöön liittyvä lukihäiriö, jota ei luokitella keskivaikeaksi lukihäiriöksi, eli ei saa ruotsista vapautusta. Ainakin AMK:ssa kielikursseissa on myös läsnäolopakko ja ruotsinkurssit ovat aina viimeistä penkkiä myöten täynnä epätoivoisten rästijöiden takia eli rästikurssia on hankala suorittaa tai mahduttaa omaan lukujärjestykseen.
Biologian kurssia ei aiheuta kenellekkään etenemisesteitä tai hankaloita koulunkäyntiä vaikka pöllöjen tunnistaminen olisiki täysin turha arkielämän taito. Ruotsi on myös ainoa kaikilla opintoasteilla ja koululinjoilla oleva pakollinen oppiaine Suomessa, se on siis aivan ainutlaatuisessa asemassa.
Sillä perusteella, että mikä tahansa kielten opiskelu kehittää ihmistä, voidaankin vallan mainiosti sallia valinnan vapaus kielikurssien osalta. Toki tässäkin on syytä muistaa realimaailma, jossa osa ei hallitse edes englantia, toinen vieraskieli heille on absurdia ajan hukkaamista. Jos käy lukion ja yliopiston saattaa erkaantua todellisuudesta, mikä on keskivertoihmisen tai gaussin käyrän kehnomman tapauksen kielellinen älykkyys.
Tämän lukemalla pääsee paremmin pakkoruotsin vastustajien ajatusmaailmaan:
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/Lehdet/Itamaasta_itsenaisyyteen.pdf
(pitäisi löytyä myös kirjastosta)
”Hyödyllisenä kielenä ruotsi valittaisiin vapaaehtoisesti. Kuka sen hyödyn määrittää? ”
No esimerkiksi minä vanhempana oman kokemukseni perusteella. Pakkoruotsia peruskoulussa, pakkoruotsia lukiossa, pakkoruotsia yo-kirjoituksissa, pakkoruotsia korkeakoulussa vuosikausia lukeneena sanon suoraan: Saamani hyöty – NOLLA! Jos blogisti kokee saaneensa ruotsista hyötyä, hän varmasti omille lapsilleen sitä suosittelee ja kannustaa heitä opiskelemaan vapaaehtoista ruotsia.En minä ole blogistilta poistamassa hänen oikeuttaan pakottaa OMAT lapsensa ruotsintunnille.Haluan vain, että minun lapsiani ei blogisti, kokoomus eikä RKP pakota sinne. Katsokaa tuota EU-barometrin linkkiä, missä vanhemmat kertovat näkemyksensä hyödyllisistä kielistä: Kukaan ei koe ruotsia kahden hyödyllisimmän kielen joukkoon kuuluvaksi, kun kyseessä omat lapset! EUn suositus on kaksi kieltä äidinkielen lisäksi: Meidän perheessä ne ovat englanti,. venäjä ja kolmantena ranska.
Me haluamme itse määritellä hyödylliset kielet, emme totella RKP:n käskyttämää kokoomusta! Katsokaa EU-barometri tuolta kotisivun linkin takaa ja valaistukaa ;-)