SOTE-alalla on ollut jo pitkään huutava pula työntekijöistä, ja yhä huonommaksi tilanne kaiken aikaa muuttuu. Palkka on huono, se myönnettäköön. Ollut jo pitkään, jollei aina. Mutta myös kassa on sen verran huono, että palkankorotus on pienestikin tehtynä todella mittava kuluerä yhteiskunnalle. Nyt sellainen on tulossa, ja hyvä niin jos asia paremmaksi sillä muuttuu.
Alan tilanne alkaa olla kestämätön. Työolot ovat pienen palkan lisäksi varsinainen rasite ja työvoimaa katoaa, vaikka tähänkin on joitain kohennuksia tulossa. Kuinka kauan ne kannattelevat, jää nähtäväksi. Samalla lailla tilanne kehittyy varhaiskasvatuksen puolella ja kouluissa. Mitäs me kohta tehdään, kun meillä ei enää ole tarpeeksi työntekijöitä näistä mihinkään?
Tällä hetkellä vaikuttaa vielä siltä, että palkankorotuksella moni saattaa kuitata nuo huonot työolot. Rankan työn jaksaa, jos palkka on parempi. Ainakin hetken verran. Tai näin ainakin voi tulkita, kun erilaisia kannanottoja lukee. Toki niistä suurikaan osa ei tule alalla itse työskentelevien suusta.
Mutta ihan totta puhuen, jos palkankorotus on se mitä kaivataan, ja nyt neuvoteltu korotus ei ole tarpeeksi, niin onko kukaan miettinyt, kuinka suuri sen palkankorotuksen tulee olla, että se tyydyttää? Jottei veroihin mene lähes kaikki lisäykset, tulee korotuksen olla mittava. Euroissa en osaa määrää sanoa, mutta luulen, että mikä ikinä se sitten olisi, siihen tuskin pystytään, vaikka tahtoa riittää. Rahaa kun on rajallisesti, ja palkansaajia runsaasti.
Palkankorotus vai ostovoiman kasvu?
Entäs jos näille yhteiskuntamme tukipilareille annetaankin suurempi käteen jäävä summa ansiotuloveroon kohdistuvin kevennyksin? Toki sekin on poissa siitä niin sanotusta kassasta, jolla tämä koko yhteiskunnan toiminnoiksikin kutsuttava lysti kustannetaan. Summana tuo taitaa kuitenkin olla pienempi, kuin se merkittävän kokoinen palkankorotus kuluineen. Jos nyt ihan lähtökohtaisesti tavoitteeksi otetaan esimerkiksi sairaanhoitajan ostovoiman parantaminen tietyllä summalla, on se verokevennyksin edullisempaa toteuttaa.
Tokikaan tämä kyseinen sairaanhoitaja ei kerrytä eläkettä siinä kohtaa aiempaa enempää, mutta en itse ole vuosikausiin uskonut enää kuuluvani siihen ikäluokkaan, joka tällaisesta edusta saa tulevaisuudessa edes nauttia. Tai ehkäpä siellä tulevaisuudessa eläkettä saavat ainoastaan nämä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen pyörittämiseen oman työikänsä käyttäneet.
Joka tapauksessa muutosta tarvitaan vielä lisää, sillä pitovoiman lisäksi näillä aloilla kaivataan vetovoimaa. Uusia alalle hakeutuvia tarvitaan jatkuvasti lisää. Nyt pitää vain astua ulos laatikosta ja etsiä tulevaisuuteen ratkaisuja uusien näkökulmien kautta.