Joukkoliikenne

Yksityisautoilu vs joukkoliikenne?

Viime syksynä saimme lukea uutisista tämän vuoden alussa alkaneesta Tallinnan ilmaisesta joukkoliikennekokeilusta. Viime viikolla YLE uutisoi kokeilun onnistumisesta. Yksityisautoilu on vähentynyt, joukkoliinne saanut lisää matkustajia, ja mikä parasta, kaupunki on saanut lisää veroja maksavia asukkaita niinkuin kokeilun tavoitteenakin oli.

Uutinen kirvoitti jälleen keskustelut kuumiksi esimerkiksi Lahden Mastoministeriö -Facebook-ryhmässä. Jälleen nousee esiin se ikuinen kiista julkisen liikenteen ja yksityisautoilun kustannuksista. Erityisesti julkisen liikenteen himokannattajat laskevat euroja kaikista autoiluun liittyvistä kustannuksista joukkoliikenteen lippuhintoja vastaan, samalla kun autoilijat laskevat polttoainekulujaan lippuhintoihin verraten. Tottakai autossa on muitakin kuluja, kuin varsinaiset polttoaine- yms käytöstä aiheutuvat kulut, mutta niinkuin keskusteluunkin kommentoin, on auton pakolliset kulut, kuten vakuutusmaksut ja verot olemassa silloinkin, kun auto seisoo pihassa ja omistaja bussikyydissä.

Sitä ei voi sivuuttaa, että meistä varsin monella auto kuitenkin on olemassa, ja tulee kesämökkiluultavasti jatkossakin pysymään, vaikka kotikaupungin omat julkiset liikenneyhteydet olisivat hirmu hyviä ja edullisia. Moneen paikkaan ei vieläkään julkisilla kätevästi pääse liikkumaan. Esimerkiksi näin kesäaikaan suuri osa suomalaisista liikkuu joka viikonloppu ja loma-aikaan kesämökeilleen, joita Suomessa Tilastokeskuksen mukaan on vajaa 500 000. Tilastokeskuksen Kesämökkibarometrin mukaan (v. 2009) kesämökin ja vakituisen asunnon välinen etäisyys on keskimäärin 118 km. Koska mökit yleensä sijaitsevat vähän rauhallisemmilla seuduilla kauempana kaupunkien hälinästä, ei julkinen liikenne välttämättä ole parhain väline matkustamiseen mukana kuljettavien juomavesien, petivaatteiden yms kanssa. Tämä oli vain yksi ajankohtainen esimerkki auton tarpeellisuudesta isolle joukolle suomalaisia. Siksi ei suoraan voi puhua joukkoliikenteen käyttämisen tiputtavan pois kaikkia autoiluun liittyviä kustannuksia.

Takaisin aiheeseen. Omasta mielestäni Lahden joukkoliikenne on aivan tautisen kallista. Varsinkin ihmiselle, joka ei sitä päivittäin tai edes useampia kertoja viikossa tarvitse, jolloin näyttökortin hankkimiselle ei ole perusteita. Ihminen, joka satunnaisesti käyttää bussia matkatakseen muutamien kilometrien matkan asuinalueeltaan esimerkiksi keskustan palveluiden ääreen, maksaa yhden suuntaisesta matkastaan 3,30 euroa. Nopealla matemaattisella laskutoimituksella edestakainen matka kustantaa siis 6,60 euroa. Huhhuh! Ehkä olen pihi ja mukavuudenhaluinen, mutta tuolla hinnalla mieluummin ajan autoni palveluiden lähelle parkkihalliin tai kadunvarteen ja maksan pysäköintiajan ja polttoaineet. Bussiin kapuaminen tarkoittaisi myös, että lompakossani olisi oltava käteistä. Kun sitä ei ole, kävelen ensin kymmenisen minuuttia lähimmälle automaatille, jotta voin matkani maksaa. Samassa ajassa olen jo autollani määränpäässä.

liikennevalotEn nyt halua olla mikään yksityisautoilun suuri puolestapuhuja. Se vain on karu fakta, että moni autoa jossain määrin tarvitsee niin paljon, että sellainen on syytä olla olemassa. Aivan ihanaahan se olisi, jos ympäristökaupungiksi julistautuneessa cityssä ei autot keskustaa saastuttaisi vaan kaikki liikkuisivat näppärästi pyörillään, jaloillaan ja joukkoliikenteellä. Se vaatisi laiskalta ja kiireiseltä kansalta aika paljon. Pelkästään keskustan muuttaminen kävelyteiksi ja vaikkapa keskustaan ajamiseen liittyvien “tulli”maksujen kerääminen ei autoja katukuvasta poistaisi. Se, että hankaloitetaan jotain asiaa, tässä tapauksessa autoilua, aiheuttaa yleensä tavoitetta päinvastaisen reaktion. “Kyllä minä niille näytän!” Sen sijaan pitäisikin keksiä keinoja, millä siitä tavoitteesta tehdään ihmisille vapaaehtoisesti suotuisampi vaihtoehto. Eli millä autoilevat ihmiset saataisiin omatoimisesti siirtymään joukkoliikenteen pariin aina silloin kun se on mahdollista ja silloinkin kun se oma auto pihassa maksuineen seisoo. Tallinnassa se tarkoitti maksuttomuutta. Mitä se voisi tarkoittaa Lahdessa? Jos ei maksuttomuutta, niin ainakin helppoutta. Kätevien reittien ja toimivien aikataulujen lisäksi myös lipun hankkimisen olisi oltava helppoa. Monissa kaupungeissa kertalipun tai päivälipun voi tilata kännykkään ja lippuautomaateista voi biljettinsä ostaa maksukortilla. Itse pohdiskelin jo taannoin syksyllä ns. Happy Hour -tunteja, jolloin hiljaisina hetkinä olisi ilmaiset matkat, kun linjat kuitenkin ajetaan aikataulun mukaisesti. Miksi siis ajaa tyhjillä autoilla. Kaikki eivät kuitenkaan voisi matkustusaikojaan töiden tai koulun vuoksi siirtää noille ilmaisille tunneille. Mielestäni se olisi ihan kokeilemisen arvoinen juttu. Ja ainakin voisin luvata kulkevani ne parikin hassua kuukausittaista matkaa keskustaan bussilla, jos lipun saisin näppärästi ilman käteistä. ;)

Yksityisautoilu vs joukkoliikenne? Read More »

Koomapotilas tori, puolesta vai vastaan?

Taas väännetään mielipiteitä Lahden keskustasta. Tai on niitä kaiketi väännetty jo monen monta vuotta, mutta jälleen aihe heräsi kuumaksi keskusteluksi kun virkamiesten valmistelema päätösesitys keskustan liikennejärjestelyistä siirtyy teknisen lautakunnan päätettäväksi ensi tiistain 12.2.2013 kokoukseen.

Mitä siellä sitten on päätöslistalla? Uuden Lahden Facebook-päivitystä suoraan lainaamalla virkamiehet esittävät päätettäväksi seuraavia asioita:

– joukkoliikennereitit matkakeskuksen ja Trion vaihtopysäkkialueen kautta v. 2014
– toteutetaan keskustan kehä v. 2014, Vuoksenkadun yhteys v. 2015-2016
– Vesijärvenkadun läpiajoliikenteen estäminen v. 2014
– Vapaudenkadun kaksisuuntaistaminen v. 2014
– Aleksanterinkadusta kävelykatu v. 2015
– muiden keskustan katujen kävelypainotteisuuden ja viihtyisyyden lisääminen v. 2016‐2018

Siinä sitä on taas. Ja puolueet antavat kaikki toisistaan poikkeavia mielipiteitä asiaan. Ei tule olemaan helppoja päätöksiä varmastikaan. Itse toivon, että mitä tahansa muutoksia lähdetään toteuttamaan, niin tehdään ne sitten harkitusti ja hyvin suunnitellusti. Niin, ettei siirtymäaikojen vuoksi ihmisten elämä suotta vaikeudu. Jos Vesijärvenkadun läpiliikenne estetään vuonna 2014 ja Vuoksenkadun yhteys valmistuu vasta 2015-2016 (mitä todennäköisimmin jälkimmäinen vaihtoehto) niin miten se vaikuttaa liikenteeseen? Pitääkö Launeelle mennessä kiertää jäähallin tai UPOn sillan kautta? Vai siirtyykö autoliikenne kulkemaan kaupungin sairaalan takaa Kansanopiston viereistä pientä tietä, jossa opistolaisten ja sairaalaan menijöiden lisäksi liikkunee Tiirismaan ja Lotilan koulujen oppilaita? Onnea ja menestystä, ei mulla muuta.

Liikennejärjestelythän olennaisesti liittyvät myös torin alueeseen. Itse olen jahkannut ees taas mielipiteeni kanssa Toriparkista, joka myös liittyy tähän keskustavisioon. Keskustan parkkitaloja viime aikoina kolunneena en yhtään uusia syitä ole löytänyt sen rakentamiseksi. Tilaa on parkkitaloissa keskustassa aina. Velvoitepysäköinnillä mouhotessa tarkoitetaan kaiketi tulevia asuinrakennuksia? Miksei noihin taloihin itsessään rakenneta alakertaan parkkihallia, hoituisi velvoitepysäköinti hienosti. Muilla ihmisillä tilaa on kyllä parkkeerata muuallekin.

Mutta mitenkäs se kävelykatu? Aiempia pohdintojani lainaten, jos Aleksista tehdään kävelykatu, niin siirtäisin toritoiminnot sinne kokonaan ja tekisin torista Green Cityn tunnusmerkin rakentamalla alueesta kauniin ja viihtyisän keskuspuiston. Lue lisää mitä muita ajatuksia aiemmin tästä visiosta bloggailin. Jos taas tori säilytetään torina, jättäisin Aleksin vapaaksi joukkoliikenteelle (+taksit ja huoltoliikenne), paikallisyhteyksien pysäkit kummallekin puolelle Aleksia. Ja kävelykaduksi Vapaudenkatu Mariankadusta Vesijärvenkadulle. Yhdistää kivasti torin ja Lanun aukion. Lue aiempi blogiteksti asiasta (miinustaen Toriparkki-ajatus, josta en vaan enää voi täysin olla sitä mieltä, että se välttämätön olisi).

Ylipäänsä torisuunnitelmiin liittyviä mielipidepalstoja lukiessa tulee lähinnä masentuneeksi. “Kuollut mikä kuollut” kommentoi nimimerkki Juhani Sokrates (ess.fi 15.1.2013) torin alueesta. Onko noin? Eikö enää kannata edes yrittää elvyttää? Näinkö nopeasti todetaan kuolleeksi? Vielä vähän henki pihisee, mutta turhapa tuohon enää tuhlata voimavaroja, antaa kuolla pois vaan. Voi olla, että samaa metodia sairaanhoitopuolella käytettynä olisi Suomen väkiluku hieman pienempi. Minä olen elvytyksen kannalla, mutta elvytyskeinoista voi olla montaa eri mieltä. Toriparkin rakentaminen vaivuttaisi alueen muutaman vuoden koomaan, kun tori kaivetaan auki ja torimyyjät saavat siirtyä. Koomapotilas torissa olisi kyllä se hyvä puoli, että varmuudella tiedetään sen koomankin jälkeen henkiin jäävän. Huonopuoli on se, että kukaan ei voi tietää, palaako tori koomansa jälkeen entiseen loistoonsa (niinkuin joskus kultaisella 60-luvulla vai miten se meni) vai jääkö sille parantumattomia vammoja. Ainakin minun on vaikea olla 100%:sesti puolesta tai vastaan tässä elvytyskeinossa. Nähtäväksi jää, millaiset keinot kaupungin päättäjiltä lopulta löytyvät.

Koomapotilas tori, puolesta vai vastaan? Read More »

Scroll to Top