Julkinen liikenne

Yksityisautoilu vs joukkoliikenne?

Viime syksynä saimme lukea uutisista tämän vuoden alussa alkaneesta Tallinnan ilmaisesta joukkoliikennekokeilusta. Viime viikolla YLE uutisoi kokeilun onnistumisesta. Yksityisautoilu on vähentynyt, joukkoliinne saanut lisää matkustajia, ja mikä parasta, kaupunki on saanut lisää veroja maksavia asukkaita niinkuin kokeilun tavoitteenakin oli.

Uutinen kirvoitti jälleen keskustelut kuumiksi esimerkiksi Lahden Mastoministeriö -Facebook-ryhmässä. Jälleen nousee esiin se ikuinen kiista julkisen liikenteen ja yksityisautoilun kustannuksista. Erityisesti julkisen liikenteen himokannattajat laskevat euroja kaikista autoiluun liittyvistä kustannuksista joukkoliikenteen lippuhintoja vastaan, samalla kun autoilijat laskevat polttoainekulujaan lippuhintoihin verraten. Tottakai autossa on muitakin kuluja, kuin varsinaiset polttoaine- yms käytöstä aiheutuvat kulut, mutta niinkuin keskusteluunkin kommentoin, on auton pakolliset kulut, kuten vakuutusmaksut ja verot olemassa silloinkin, kun auto seisoo pihassa ja omistaja bussikyydissä.

Sitä ei voi sivuuttaa, että meistä varsin monella auto kuitenkin on olemassa, ja tulee kesämökkiluultavasti jatkossakin pysymään, vaikka kotikaupungin omat julkiset liikenneyhteydet olisivat hirmu hyviä ja edullisia. Moneen paikkaan ei vieläkään julkisilla kätevästi pääse liikkumaan. Esimerkiksi näin kesäaikaan suuri osa suomalaisista liikkuu joka viikonloppu ja loma-aikaan kesämökeilleen, joita Suomessa Tilastokeskuksen mukaan on vajaa 500 000. Tilastokeskuksen Kesämökkibarometrin mukaan (v. 2009) kesämökin ja vakituisen asunnon välinen etäisyys on keskimäärin 118 km. Koska mökit yleensä sijaitsevat vähän rauhallisemmilla seuduilla kauempana kaupunkien hälinästä, ei julkinen liikenne välttämättä ole parhain väline matkustamiseen mukana kuljettavien juomavesien, petivaatteiden yms kanssa. Tämä oli vain yksi ajankohtainen esimerkki auton tarpeellisuudesta isolle joukolle suomalaisia. Siksi ei suoraan voi puhua joukkoliikenteen käyttämisen tiputtavan pois kaikkia autoiluun liittyviä kustannuksia.

Takaisin aiheeseen. Omasta mielestäni Lahden joukkoliikenne on aivan tautisen kallista. Varsinkin ihmiselle, joka ei sitä päivittäin tai edes useampia kertoja viikossa tarvitse, jolloin näyttökortin hankkimiselle ei ole perusteita. Ihminen, joka satunnaisesti käyttää bussia matkatakseen muutamien kilometrien matkan asuinalueeltaan esimerkiksi keskustan palveluiden ääreen, maksaa yhden suuntaisesta matkastaan 3,30 euroa. Nopealla matemaattisella laskutoimituksella edestakainen matka kustantaa siis 6,60 euroa. Huhhuh! Ehkä olen pihi ja mukavuudenhaluinen, mutta tuolla hinnalla mieluummin ajan autoni palveluiden lähelle parkkihalliin tai kadunvarteen ja maksan pysäköintiajan ja polttoaineet. Bussiin kapuaminen tarkoittaisi myös, että lompakossani olisi oltava käteistä. Kun sitä ei ole, kävelen ensin kymmenisen minuuttia lähimmälle automaatille, jotta voin matkani maksaa. Samassa ajassa olen jo autollani määränpäässä.

liikennevalotEn nyt halua olla mikään yksityisautoilun suuri puolestapuhuja. Se vain on karu fakta, että moni autoa jossain määrin tarvitsee niin paljon, että sellainen on syytä olla olemassa. Aivan ihanaahan se olisi, jos ympäristökaupungiksi julistautuneessa cityssä ei autot keskustaa saastuttaisi vaan kaikki liikkuisivat näppärästi pyörillään, jaloillaan ja joukkoliikenteellä. Se vaatisi laiskalta ja kiireiseltä kansalta aika paljon. Pelkästään keskustan muuttaminen kävelyteiksi ja vaikkapa keskustaan ajamiseen liittyvien “tulli”maksujen kerääminen ei autoja katukuvasta poistaisi. Se, että hankaloitetaan jotain asiaa, tässä tapauksessa autoilua, aiheuttaa yleensä tavoitetta päinvastaisen reaktion. “Kyllä minä niille näytän!” Sen sijaan pitäisikin keksiä keinoja, millä siitä tavoitteesta tehdään ihmisille vapaaehtoisesti suotuisampi vaihtoehto. Eli millä autoilevat ihmiset saataisiin omatoimisesti siirtymään joukkoliikenteen pariin aina silloin kun se on mahdollista ja silloinkin kun se oma auto pihassa maksuineen seisoo. Tallinnassa se tarkoitti maksuttomuutta. Mitä se voisi tarkoittaa Lahdessa? Jos ei maksuttomuutta, niin ainakin helppoutta. Kätevien reittien ja toimivien aikataulujen lisäksi myös lipun hankkimisen olisi oltava helppoa. Monissa kaupungeissa kertalipun tai päivälipun voi tilata kännykkään ja lippuautomaateista voi biljettinsä ostaa maksukortilla. Itse pohdiskelin jo taannoin syksyllä ns. Happy Hour -tunteja, jolloin hiljaisina hetkinä olisi ilmaiset matkat, kun linjat kuitenkin ajetaan aikataulun mukaisesti. Miksi siis ajaa tyhjillä autoilla. Kaikki eivät kuitenkaan voisi matkustusaikojaan töiden tai koulun vuoksi siirtää noille ilmaisille tunneille. Mielestäni se olisi ihan kokeilemisen arvoinen juttu. Ja ainakin voisin luvata kulkevani ne parikin hassua kuukausittaista matkaa keskustaan bussilla, jos lipun saisin näppärästi ilman käteistä. ;)

Yksityisautoilu vs joukkoliikenne? Read More »

Joukkoliikennettä vai joukko liikennettä?

Maarianhamina on suomalaisittain katsottuna joukkoliikenteen edelläkävijäkaupunki. Bussilla kulkeminen on ilmaista. Jonkun mielestä pieni saarikaupunki vajaan 12 tuhannen väkiluvullaan on huono esimerkki. Ja etenkin siksi, että valtio rahoittaa saaren toimintaa, ja kaikkihan siellä on siksi paremmin. Mutta onpahan näitä esimerkkejä useita muitakin ympäri Euroopan, ympäri maailman. Uusimpana eteläisen naapurimaamme pääkaupunki Tallinna, jossa ensi vuoden alusta alkaen joukkoliikenteen käyttäminen kaupungin asukkaille on täysin ilmaista (lue HS:n uutinen). Tai no, 25 euron arvoisen, 5-vuotta voimassa olevan henkilökortin verran siitä joutuu maksamaan. Tallinnassa asukkaita on yli 400 000, joten nähtäväksi jää, millaiset vaikutukset uudistuksella tulee olemaan. Arvion mukaan lipputuloilla menetetään 12 miljoonaa euroa, mutta päätavoite on autoistumisen pysäyttäminen ja ruuhkien helpotus. En tiedä minkälainen Tallinnan taloustilanne on, ja kuka maksaa viulut, mutta pidän rohkeasta asenteesta todella paljon. Osasipa joku Facebookin ihmeellisessä maailmassa kertoa sisäpiiritietona, että tämä olisi vain väliaikainen poliittinen veto. Sekin jää nähtäväksi…

Myös lukuisia muita kaupunkeja ympäri maailmaa tarjoavat joko kokonaan tai osittain maksuttomia julkisen liikenteen palveluita. Helsingissäkin on asia ollut jo tapetilla, luultavasti Tallinnan innoittamana se nousee jälleen keskustelujen aiheeksi. Ilmaistahan tälläinen maksuton liikenne ei suinkaan ole. Jonkun on maksettava kalusto, polttoaineet, siivous, henkilöstö ja kaikki muu mahdollinen. Epäilemättä tämä tulisi näkymään kaupungin veroprosentissa, johon muutenkin on suuria korotuspaineita tällä hetkellä. Lisäksi tarvittaisiin ulkopuolisia rahoittajia. Jotkut busseista on jo päällystetty mainospaikoilla, mutta suurinta osaa ei. Ongelmia ja haasteita tälläinen ilmainen järjestely varmasti lisäisi myös Lahden kokoisessa kaupungissa, mutta kuinka paljon ja kuinka suuria ne ovat, en tiedä. Näistä uhkakuvista voit lukaista vaikkapa Jaana Pelkosen blogista, joka käsittelee asiaa Helsingin näkökulmasta.

On ihan mielenkiintoista leikkiä ajatuksella, entäpä jos Lahdessakin bussimatkustaminen olisi ilmaista… Jos maksuton matkustaminen vaatisi asukkaan siirtymistä kaupungin kirjoille, houkuttaisi se varmasti kirjojensa siirtämistä Lahteen myös niiltä, jotka tällä hetkellä veronsa maksavat muualle kuin Lahteen vaikka täällä asuisivatkin. Niitäkin kuitenkin uskon jonkun verran olevan. Miten paljon yksityisautoilu vähenisi muutoksen myötä? Mitkä olisi sen ympäristövaikutukset? Kasvaisiko kaupungin asukasluku ja miten paljon sen myötä kasvaisi verotulot? Miten paljon liikennöintikulut kasvaisivat oletetun lisääntyneen käytön myötä? Tulisiko lisääntyneen käytön myötä suuriakin ongelmia, joita ei voisi ehkäistä tai ratkaista? Ja niin edelleen…

Väkisinkin maksuton joukkoliikenne tuottaa kustannuksia. Mutta se tuottaa samalla melkoista lisäarvoa kaupungille niin ympäristökaupunkina, kuin asukkaiden palveluna. Se saattaisi olla myös vetovoimainen tekijä ulkopaikkakuntalaisen pohtiessa muuttoa Lahteen. Vaikkei siis todelliset hyödyt ympäristölle nousisi pilviin, vaikuttaisi se silti varsin positiivisesti mielikuviin Lahdesta, asukkaiden kaupunkina.

Koska kustannukset on suuria, voisi vaihtoehtoisesti miettiä myös osittain maksuttoman joukkoliikenteen mallia. Mitkä olisi niin sanotun Happy Hour -liikenteen kustannukset ja vaikutukset? Happy Hour voisi sijoittua ruuhkaisimpiin ajankohtiin, esimerkiksi 7-9 ja 15-17 välisiksi ajoiksi. Tai jos halutaan tasapainottaa bussimatkustamisen ajankohtia, voisi Happy Hour olla ruuhka-ajan jälkeen, vaikka klo 9-11 ja 17-19.  Ja kun Lahtikin katsotaan Helsingin lähiliikennealueeksi junien suhteen, kysyn vaan, koska saadaan sellainen seutulippu, jolla matkustan Lahden nykyisellään tunnetulla seutualueella, Lahti-Helsinki välisissä lähijunissa ja Helsingin seutualueella yhdellä ja samalla kausilipulla? Se vaatisi aika paljon, muttei silti voi olla mahdotonta. Toki se kysyy usean eri tahon yhteistyötä, mutta palvelisi asiakkaita. Lahdessa asuu lukuisia Helsingissä työssä käyviä ihmisiä. Monelle autolla kulkeminen on helpompaa ja edullisempaa nykyisellään. Luonto ei siitä kiitä, eikä myöskään Helsingin päässä ruuhkissa jumittavat autoilijat. Jotain suurempaa kuin Lahden bussiliikennöitsijän kilpailutus olisi tehtävä. Joissain kaupungeissa puuhataan kovalla innolla raitiovaunuliikennettä. Voisiko Lahti keksiä jotain uutta joukkoliikenteen käyttöä kannattamaan?

 

Joukkoliikennettä vai joukko liikennettä? Read More »

Scroll to Top