liikunta

Liikunnallisen elämän mahdollistaminen

Huonolla tiellä ollaan. Sen huomaa helposti, kun tuoreita Move-mittaustuloksia tarkastelee. Näin aluevaalien alla terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat puhututtaa paljon, ja jokaisesta suusta kuuluu ennaltaehkäisevän toiminnan puolesta puhumista. Miten sitten ollaan tässä tilanteessa?

Liikunnallisen elämän mahdollistaminen

Kotikasvatuksella ja esimerkillä on erittäin suuri rooli, mutta onko liikunnallisen elämän mahdollistaminen huomioitu esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja koulun eri tasoilla?

? Mennäänkö päiväkodissa joka päivä ulos vaikka sataa, tuulee, on pakkasta, liukasta, kuraa…?

? Vietetäänkö välitunnit ulkona raitista ilmaa hengitellen? Kannustetaanko siihen vai valitaanko koulussa edelleen viikkokohtaisia luokan järjestäjiä, joiden ei ole pakko mennä välitunnilla ulos? Ikäänkuin se olisi etu, antaen väärää viestiä siitä mikä on tärkeää ja tavoiteltavaa.

? Aikataulutetaanko tunnit suurissa kouluissa niin, että oppilaat/opiskelijat ehtivät välitunnilla tekemään jotain muuta kuin siirtymään seuraavan luokan eteen?

? Samalla kun ihmetellään kuinka moni koululainen saa nykyään kyydin kouluun, onko mietitty onko koulun pakko alkaa klo 8, jolloin aamuisin on pimeää? Valoisalla on mukavampi ja turvallisempi kulkea yksin tai kavereiden kanssa.

? Onko koulun pihat, myös ne väliaikaiset (useiden vuosien parakkiratkaisut) tehty niin, että ne mahdollistavat ja innostavat liikkumiseen joka päivä, joka hetki? (Kuulin juuri eilen, että Tiirismaan parakeissa saa palloilukentälle mennä kahdesti viikossa. Muut välitunnit seistään parakkien välissä kuin sillit suolassa tekemättä mitään.)

Moni asia näistäkin vaatisi vain muutoksia toiminnassa, ei niinkään rahallista panostusta, vaikka toki sitäkin osittain kaivataan.

Nuorten vapaa-ajan toiminta

Esimerkiksi harrastustakuu tuo mahdollisuuksia harrastaa, mutta ei se harrastaminen kuitenkaan tarkoita joka päiväistä toimintaa tai liikkumista.

Yksi erittäin harmillinen haaste on varhaisteinien ja teinien vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Leikkipuistoja meillä on, mutta jo alakouluikäisinä ne alkavat käydä ehkä vähän lällyiksi paikoiksi, johan niissä on vuosikaudet leikitty. Ja toisaalta leikkipuistoissa on pieniä lapsia, joten välttämättä se nuorison hengaaminen joutilaana leikkarilla vieden keinupaikat tai valloittaen liukumäen ei aina ole kovin toivottuakaan.

Mitä tekemistä tämän ikäisille on tarjolla esimerkiksi omalla asuinalueellani Renkomäessä? Ei juuri mitään, etenkään nyt kun monitoimitalon rakennus on muuttanut koulun ympäristön työmaaksi. Pelkästään urheilukenttä ei välttämättä motivoi. Ei varsinkaan niitä, jotka eivät muutenkaan liiku. Ulkokuntoilulaitteetkin on enemmän aikuisten makuun. Mitä sitten keksitään?

Liikunnallisen elämän mahdollistaminen on investointi tulevaisuuteen

Moni nuori on toivonut alueellemme esimerkiksi frisbeegolf-rataa, skeittipuistoa tai uimapaikkaa. Tällaisten paikkojen perustaminen maksaa, mutta kuinka nopeasti se maksaa itsensä takaisin, jos edes kourallinen nuoria tai miksei minkä tahansa ikäisiä saataisi innostumaan liikkumisesta? Säästää pitää ja nyörejä kiristää, sillä kaikille ei voi tarjota kaikkea, mutta jos näitä tämän hetken tuloksia ajattelee pidemmälle, 10-15 vuoden päähän, on meillä silloin tiedossa vielä suurempia taloudellisia ongelmia työkyvyttömyyden ja terveydenhoitokustannusten myötä. Puhumattakaan siitä, että yritykset eivät löydä työvoimaa. Tätä ajatellen voisi kuvitella myös yrityksiä kiinnostavan laittaa asioita kuntoon nyt, ja panostaa siihen, että tämän päivän lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden työntekijöitä ja veronmaksajia. Liikunnallisen elämän mahdollistaminen on investointi tulevaisuuteen.

Osbulle nuorten teemavuosi ja haaste alueen yrityksille

Ehkä ensi vuoden Osbussa eli osallistavassa budjetoinnissa voisikin pitää sellaisen teemavuoden, että ideat kerättäisiin ainoastaan 10-17 vuotiailta, mutta kaikki saisivat äänestää. Saataisiin toteutettua paljon asioita, joita nuoret itse haluavat. Ja tähän haastettaisiin kaikki alueen yritykset mukaan keräämään vähintään tuplana se summa ideoiden toteutukseen, mitä kaupungilta tulee. Idea on vapaasti käytettävissä, ja lupaan itse tulla mukaan keräämään yhteistyökumppaneita mukaan jos tähän lähdetään.

Liikunnallisen elämän mahdollistaminen Read More »

Kunnan vastaus vai vastustus maauimala-aloitteeseen

Kunnan vastaus 17.2. heille siirtämääni aloitteeseen saapui tänään 22.2.2018. Löydät sen liitteineen kuntalaisaloite.fi -palvelusta. Nopeaa työtä, sanoisin. Siitä pointsit kunnalle. Ilmeisesti vastaus on ollut työn alla jo aiemmin.

Liikuntapalvelut-yksikkö antaa vastauksenaan Susanna Norjan kuntalaisaloite.fi-palvelussa elokuussa 2017 julkaistuun ja nyt Lahden kaupungin vastaanottamaan kuntalaisaloitteeseen liitteen mukaisen vuoden 2014 liikunta- ja kulttuurilautakunnan päätöksen vastaavankaltaisesta aloitteesta (4. 9. 2014, §88).

Lautakunnan päätöksen mukaisesti pitkään käytössä ollut aikatauluraami maauimalakaudelle jatkuu vuoteen 2020 saakka.

Tulevan kesän 2018 osalta on huomioitavaa, että kaksi kaupunkikonsernipäätöksillä mäkistadionille/maauimalaan osoitettua suurtapahtumaa (Red Bull 400 12.5. 2018 sekä Cheekin kaksi konserttia 24.-25.8. 2018) asettavat suuren haasteen pysyä ko. lautakuntapäätöksen mukaisessa maauimalakauden pituudessa ilman lyhennyksiä.
Red Bull 400-tapahtuman sopimus jatkuu vuoteen 2020 saakka sijoittuen ko. ajankohtaan.

Maauimalan tekniset rakenteet niin kiinteiden rakenteiden kuin allastekniikan osalta edellyttävät investointeja lähivuosina, jotta allas voidaan pitää edelleen käytössä.

 

VASTAUKSENI KUNNALLE:

Ensinnäkin, tuntuu hullulta, että vuonna 2014 on linjattu maauimalan aukioloajoista vuoteen 2020 saakka. Tai siis hienoahan se on, että tässä kaupungissa edes jotain osataan suunnitella ja päättää pidemmällä aikaikkunalla. Tällaisessa asiassa näyttää kuitenkin siltä, että asiaa ei haluta edes ajatella tai käsitellä, vaan piiloudutaan tuon vuonna 2014 tehdyn päätöksen taakse. Ajat muuttuvat, käyttötavat muuttuvat ja tarpeet muuttuvat. Kivimaan uimahallin remontin ajankohdasta ei esimerkiksi tuolloin vielä ollut tietoa, sillä hankesuunnitelma on hyväksytty vasta 2016.

On todella loistavaa, että mäkimonttuun saadaan uusia tapahtumia. Konserttipaikkana se on erinomainen. Rohkeaa toimintaa, että kaupunkikonsernipäätöksillä on isoja tapahtumia osoitettu monttuun, vaikka se aiheuttaakin kaupungin vastauksen mukaisesti suuria haasteita kulttuuri- ja liikuntalautakunnan vuonna 2014 asettaman maauimalan aukioloaikaraamin noudattamiselle. (Rivien välistä uskallan muuten lukea, että aukiolokausi tulee näihin tapahtumiin vedoten olemaan tänä kesänä entistä lyhyempi.)

Mutta nyt seuraa vähän maalaisjärjellä toteutettua pohdintaa. Tulevassa Cheekin konsertissa lava on suunniteltu altaan päälle, mikäli ihan oikein tuota karttakuvaa tulkitsen. Luulisin ja uskoisin hyvin vahvasti, että tänä päivänä on mahdollista peittää allas väliaikaisesti niin, että sen päälle voi rakentaa vaikkapa nyt sitten esiintymislavan. Samalla lailla sen voinee pitää peitettynä myös Red Bull -ylämäkijuoksutapahtumassa. En tiedä miltä taholta tällaista asiaa voisi selvittää. Kuitenkin tekniset rakenteet vaativat mittavia investointeja lähivuosina, joten tämä tulisi sisällyttää kyseisiin investointeihin, jotta alue saadaan ns. tehokäyttöön. Samalla tavalla kaupungin rakennukset pyritään pitämään tehokäytössä, miksipä ei ulkotilat, etenkin kun kyse on todella kaupunkimme helmestä myös turistinäkökulmasta katsottuna.

Vastauksessa oli myös mukana maauimalatekniikkaan liittyvä listaus keväisistä avaus- ja syksyisistä sulkemistoimenpiteistä. Listauksesta ei kuitenkaan käynyt ilmi, miten kauan mikäkin toimenpide vie aikaa, kuinka monta henkilöä se vaatii tai missä järjestyksessä nämä asiat on suoritettava. Monet asioista voi varmasti toteuttaa samanaikaisesti ja nopeammin kuin mihin nyt on totuttu. Ymmärrän kyllä, että Lahti Aqua asettaa tietyt raamit sille, kuinka paljon vettä saa juoksuttaa viemäriverkostoon. Mutta kuinka kauan altaan täyttö ja tyhjennys vie? Ehkäpä tyhjennystä voisi vauhdittaa myös pumppuautolla. Vastaavasti täydennykseen voisi pyytää apua vaikkapa palokunnalta, puhdasta hanavettähän sieltäkin säiliöstä tulee, joten sama kai, lirutetaanko altaaseen vesi paikan päällä hanasta vai kuljetettuna muutaman kilometrin päästä. Jos tämä olisi jonkun yksityisen yrittäjän hanskaama projekti, ei tällaisista asioista tulisi ongelmaa. Ratkaisuja löytyy, jos vain halua on. Niinkuin tuo ensilumenlatu marraskuuksi 2018 oli päätös, jossa ennenkaikkea asenne ja tahtotila ratkaisi. Toivon, että liikunta- ja kulttuurilautakunnalta löytyy tahtotilaa myös tässä asiassa. Annetaan Lahden olla liikuntakaupunki. Myös kesällä.

Kunnan vastaus vai vastustus maauimala-aloitteeseen Read More »

Lahti esimerkinnäyttäjäksi lasten harrastustakuussa

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on asettanut puolueen tavoitteeksi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen ajaman harrastustakuun toteutumisen. Sen myötä jokaiselle lapselle taustoista huolimatta pystyttäisiin mahdollistamaan yksi harrastus. Orpo korosti harrastustakuun olevan hyvä ja konkreettinen tavoite, joka voitaisiin kaikkien päättäjien yhteistyöllä saavuttaa. Samalla hän haastoi tekemään valtuustoaloitteita ympäri Suomen ja lupasi itsekin ryhtyä toimeen omassa kotikaupungissaan Turussa. Ja näin kävi. Turussa kokoomuksen valtuustoryhmä jätti aloitteen harrastustakuun toteuttamisesta.

Jos Turku tähän pystyy, pystymme me Lahdessa varmasti parempaan, sillä olemme tietyllä tapaa edelläkävijöitä. Meillä on jo nyt upeat puitteet monille harrastuksille liikunnassa ja kulttuurissa, laaja kirjo erilaisia mahdollisuuksia tarjoavia seuroja ja yhdistyksiä, kerhotoimintaa, työpajoja ja vaikka mitä. Ennen kaikkea meillä on kaupungin järjestämät suuret harrastemessut, joissa lapset ja nuoret ilmaiseksi osana koulupäiväänsä pääsevät tutustumaan alueemme tarjontaan. Tänäkin vuonna mukana oli yli 80 palveluntarjoajaa, kun messut toista kertaa järjestettiin. Lisäksi Lahtiliikkuu.fi –sivusto listaa Lahden alueen urheilupalveluita tarjoavat tahot näppärästi yhdellä sivulla, niin lapsia kuin aikuisiakin ajatellen. Kaupungilla on myös Lahen lapset liikkuu –lukkari, josta voi löytää kivan lajin kokeiltavaksi. Hyvin ovat asiat, mutta aina on parantamisen varaa. Kaikki lapsille harrastuksia tarjoavat tahot voisi tuotekuvauksineen (sisältäen kustannukset) löytyä listattuna yhden sivun alta. Siis myös muut kuin liikuntaa tarjoavat tahot, vaikka Lahti urheilukaupunki onkin. Tämän voisi varmasti kaupunki toteuttaa helpostikin, onhan yhteistyö harrastemessujen myötä hyvällä tolalla seurojen kanssa.

Tarjontaa kyllä löytyy, ja tutustumaankin pääsee helpolla, mutta millä tasolla harrastamisen hinnat täällä keikkuvat? Toki ne vaihtelevat lajien välillä. On sanomattakin selvää, että suunnistamisen ja taitoluistelun vaatimat varusteet ja paikka, jossa harrastetaan, ovat kustannuksiltaan aivan eri tasolla. Lahdessakin on kaikille avoimia ja ilmaisia yleisöluisteluvuoroja muutaman kerran viikossa, mutta mikäli taitoluistelua haluaa oikeasti harrastaa, on liityttävä seuraan ja jäävuorot valmennuksineen maksavatkin sitten niin paljon, ettei kaikilla siihen ole varaa. Harrastuksen pitäisi olla lapselle itselleen mieluinen, ei aikuisen tai pahimmillaan vanhemman lompakon valitsema. Lahdessakin voi tietysti täydentävänä toimeentulotukena saada 200€/vuodessa lapsen harrastusmaksuihin, mutta mikäli perhe ei muuten ole toimeentulotuen varassa, ei tuotakaan tukea käsittääkseni saa. Miten siis muiden pienivaraisten perheiden lapset saisivat tukea harrastuskuluihinsa? Olisiko Lahdessa mahdollista ottaa käyttöön harrasteseteli, jota myös muut kuin toimeentulon asiakasperheet voisivat hakea, mutta jolle kuitenkin olisi varallisuusrajat määritelty? Tämä jos mikä olisi yksi vielä ottamaton askel kohti harrastustakuun toteutumista täällä Lahdessa. Tehdään Lahdesta esimerkinnäyttäjä harrastustakuun toteuttamisessa.

 

Julkaistu ESS Mielipide 30.9.2016

 

Lahti esimerkinnäyttäjäksi lasten harrastustakuussa Read More »

Scroll to Top