Lahti on meidän ja me olemme Lahti – pieni positiivinen ajatus musiikkiteatterin siirtymisestä

Lahti on jännä kaupunki. En tiedä mistä se johtuu, mutta täällä moni ottaa asiat kovasti itseensä. Varmaan muuallakin, mutta täällä se nousee aktiivisesti esiin monessakin paikkaa. Milloin taistellaan lehtien mielipidepalstoilla, milloin on vihaajat Näppiksellä pahoittamassa mieliään ja milloin miekkaillaan sanallisesti sosiaalisen median ryhmissä. Kaikesta. Toisaalta onhan se kiva, että Lahti kaupunkina on meille niin tärkeä, että sitä koskevat asiat otetaan helposti itseensä. Lahti on meidän ja me olemme Lahti. Harvassa kaupungissa on tällaista yhteenkuulumisen tunnetta tarjolla.

Välillä kuitenkin ajatellaan sitä omaa napaa, tai siis kaupungin napaa aivan liian kapea-alaisesti. Näin esimerkiksi musiikkiteatterikoulutuksen suhteen. Kyseinen koulutushan päättyy Lahdessa ja siirtyy Jyväskylään. Mielestäni todella osaaviin käsiin (t: JAMKin opiskelija, entinen opiskelijakunta-aktiivi ja työntekijä). En sano, etteikö Lahdessakin olisi ollut yhtälailla osaavat kädet, totta kai oli. Mutta kyse ei ole pelkästään yhdestä koulutusohjelmasta. Kyse on kokonaisuuksista, järkevästä (lue: kustannustehokkaasta) tiivistämisestä ja ennen kaikkea laadusta. Täällä itketään asiaa häpeäpilkkuna. Joo, voi olla, ettei aikanaan koulutuksen säilymisen puolesta taisteltu riittävästi tai ettei kaikki mennyt aivan niin kuin päiväunissa. Sitä on kuitenkin nyt turha murehtia, tehty mikä tehty ja mennyttä ei takaisin saa. Luopumisen tuska taitaa olla se suurin haaste monelle. Koulutuksesta ei haluta luopua, koska se on ollut yksi menestyneimpiä aloja mitä valmistuneiden suoraan työllistymiseen tulee. Koulutus on ammentanut luovuutta ja kulttuurillista taidetta kaupunkiimme niin teatterin kuin muiden esitysten kautta. On ollut hienoa, että meillä Lahdessa syntyy mystisen upeaa taidetta. Ja nytkö se loppuu? Miten käy opiskelijoiden?

Ei mitenkään. Koulutus jatkuu toisella paikkakunnalla, jossa musiikin koulutuksen jatkuminen oli Lahden lailla vaakalaudalla. Sen puolesta taisteltiin ja lopulta koulutus saatiin pysymään Jyväskylässä. Ja sen vuoksi Lahdesta koulutus siirrettiin heille, koska onhan se nyt fiksumpaa kouluttaa saman alan ihmisiä yhdessä paikkaa sitoutuneesti ja suurella panoksella, kuin kouluttaa kourallinen siellä ja kourallinen täällä. Kyllähän sen nyt ihan maalaisjärjelläkin tajuaa, että näinä talousaikoina ei hajautetussa koulutuksessa olisi voitu opetuksen laatuun panostaa mitenkään. Opettajien määrä olisi varmasti jäänyt vajaaksi, kun nyt Jyväskylässä useamman musiikin koulutusohjelman opettajan ammattitaitoa voidaan jakaa kaikkien kesken. Opiskelijat saattavat lopulta saada jopa laajemman oppimiskokemuksen mitä kuuna päivänään olisi voitu tarjota musiikkiteatterikoulutuksen jatkuessa Lahdessa. Ei ole mikään itsestäänselvyys, että koulutus jatkuttuaan Lahdessa olisi enää ollut yhtä menestynyt, ihan vain taloussyistä. Mielestäni se mikä on tärkeintä, on opiskelijoiden saama koulutus ja erityisesti sen koulutuksen laatu. Se on keskusteluissa mielestäni unohdettu täysin, sillä kysymykset ovat luokkaa ”Mitä hyötyä tästä on Lahdelle?”.

Lahti on kulttuurikaupunki jatkossakin. Ei meidän teatterit ja konserttitalot mihinkään katoa tämän koulutuksen siirtymisen vuoksi. Ammattilaisethan täällä jatkossakin tekevät työtään. Ja jos mietitään sitä opiskelijoiden käyttämistä erilaisissa produktioissa niin tuskinpa sekään tapa mihinkään katoaa. Ei kaikille harjoittelupaikkoja Jyväskylästä löydy, ja monet etsivät niitä muualta. Kotikonnuiltaan tai muuten kiinnostavista kaupungeista ja projekteista. Teatteri-, musiikki- ja ylipäätään minkä tahansa taiteen lajin ihmiset, myös jo pitkän uran tehneet ammattilaiset kulkevat aina mielenkiintoisten projektien perässä. Enää kysymys onkin siitä, onko Lahdella tarjota kiinnostavia paikkoja myös jatkossa opiskelijoille ja valmistuneille, ja onko siihen myös muita tekijöitä (kuten asuminen) ajatellen puitteet kunnossa. Ja onhan Lahden Kansanopistossa edelleen teatterilinja, jonka opiskelijat varmaan tulevat jatkossakin olemaan osana lahtelaista kulttuurituotantoa.