Tapahtumat

Kuka siivoaisi paremmin ympäristöä kuin tapahtumajärjestäjä?

Taannoin harmittelinkin jo Facebookissa tapahtumajärjestäjiin kohdistuvia syytöksiä ympäristön roskaamisesta, vaikka tosiasiahan on, että järjestäjät siivoavat ympäristön tarkoissa aikarajoissa aiempaa puhtaampaan kuntoon. Harmittelen asiaa edelleen.

Itse monissa tapahtumissa työskennelleenä, niitä järjestäneenä ja alaa opiskelleena voin kertoa tietäväni yhtä sun toista tapahtumiin liittyen. Kun tapahtumaa ollaan järjestämässä, tulee hakea useita eri lupia eri viranomaisilta. Usein ympäristöön liittyen luvissa tosiaan mainitaan joku tietty päivämäärä ja kellonaika, mihin mennessä jälkisiivous on suoritettava. Niinkuin kaikissa rikkomuksissa on tapana, on tiedossa sakko, jos järjestäjä ei toimi luvassa sovitulla tavalla. Jos esimerkiksi konsertti on sovittu melun vuoksi loppuvaksi klo 23 ja konsertti kestääkin klo 24 asti, on järjestäjälle tiedossa aika mojova lasku maksettavakseen. Huhu kertoo, että taannoin Helsingissäkin konsertoinut Bruce Springsteen venytti koko kiertueensa keikkojen kestot yli järjestäjien hankkimien aikarajojen ja lupautui itse sakkojen maksajaksi. Järjestäjälle 100 000 euron ylimääräinen potti voi jo tehdä ilkeän loven lompakkoon, sillä harvemmin aikarajan ylitys kuitenkaan lisätuloja tuo mukanaan. Brucen lomakosta en osaa sanoa…

Samalla lailla tapahtumien jälkeiseen siivoukseen annetun ajan ylittyessä on järjestäjälle tiedossa sakko. Ei ehkä yhtä suuri kuin edellä mainitussa esimerkissä, mutta ylimääräinen kulu se on joka tapauksessa, oli hinta mikä tahansa. Tämän kustannuksen “pelossa” järjestäjät organisoivatkin siivouksen erinomaisesti. Homma hoidetaan ajoissa, eikä roskaakaan jätetä jäljelle, ettei kukaan pääsisi sanomaan, ettei siivousta ole suoritettu kunnolla. Samalla siis putsataan roskat niiltäkin osin, mitä ympäristössä lojui jo kauan ennen tapahtumaa. Tapahtumat ovat osittain aika suuria ympäristötekoja nimenomaan positiivisessa mielessä. Hetken rasitus hyvittyy moninkertaisesti jälkikäteen. Toki niitäkin tapahtumia ikävä kyllä järjestetään, joissa ei edes asian mukaisia lupia ole haettu, eikä siivouksesta tai yleisestä järjestyksestäkään sen kummemmin piitata. Onneksi nämä ovat kuitenkin vähenemässä määrin olevia tapauksia.

Mutta mitä tekee normaali kaduntallaaja, jolla energia riittää mollaamaan näitä ympäristön supersiivoajia ennenkuin he ovat ehtineet tapahtumastaan saada edes yleisöä pois saatika aloittamaan alueen purkamista ja siivousta? Hän ottaa bussia odotellessaan röökiaskistaan viimeisen savukkeen ja sytyttää sen samalla kun yrittää tunkea tyhjäksi jäänyttä askiaan pysäkillä seisovaan jäteastiaan. Aski putoaa maahan eikä hän jaksa sitä noukkia kokeillakseen sen tunkemista roskikseen uudelleen. Samassa rytäkässä maahan tipahtaa edellisen matkustajan roskakorin reunalle jättämä tyhjä purkkapussi. Bussin saapuessa hän heittää myös lopun savukkeestaan askin ja purkkapussin seuraksi kadulle. Kaivaessaan kolikoita taskustaan, häneltä putoaa maahan vielä eilisen kauppareissun kuitti. Neljä roskaa muutamassa minuutissa. Ja kukaan ei valita. Eikä kukaan korjaa jälkiä. Paitsi ne nohevat työntekijät, jotka roskapussia pysäkillä vaihtaessaan viitsivät kerätä matkaan myös kadulle pudonneet roskat. Ja sekin on hyvä, mutta missä on yksittäisen ihmisen vastuu ja teot?

Presidentti Sauli Niinistönkin kannustama Roska päivässä -liike haastaa ihmiset keräämään yhden roskan päivässä. Jos jokainen Suomen kansalainen näin tekisi, tarkottaisi se vajaata 5 miljoonaa roskaa päivässä (kun lasketaan pois vauvat yms). Eihän roskat riittäisi moneksikaan viikoksi sillä tahdilla, mutta jos edes huolehdittaisiin omat roskat asiaan kuuluvasti jätesäiliöihin, joita kaupunkialueellakin on lähes joka kadun kulmassa, niin olisi ympäristöllä puhtaammat oltavat ja ihmisillä parempi mieli (ja omatunto). Tiesittekö, että Suomessakin voi yksityinen henkilö saada 50 euron rikesakon roskaamisesta? 0,20 euron tikkarille voikin siis helposti tulla hintaa 50,20 euroa, jos käärepaperit heittää piittaamattomasti maahan. Se on aika paljon se. Toistaiseksi en kuitenkaan tiedä ketään, joka roskaamisesta rikesakkoa olisi saanut. Jos vain valvojia (eli sakottajia) löytyisi tarpeeksi, asuisi pian meissä jokaisessa pieni tapahtumajärjestäjä jälkensä siivoten.

Kuka siivoaisi paremmin ympäristöä kuin tapahtumajärjestäjä? Read More »

Kuluja ei kateta lipputuloilla, sanoi korkeakouluopettaja

Jääkiekko. Tuo tunteita herättävä kansallislaji. Eikun hei, pesäpallo onkin kansallislajimme. Jääkiekko vain yksi muiden joukossa. Tai ei nyt sentään. Se on ainut (suuren yleisön) laji jossa maamme menestyy vuodesta toiseen hyvin. Siksi sitä halutaan katsoa sankoin joukoin. Kukapa ei haluaisi kanssaelää onnistumisia ja voittoja? Siksi saksalainen formulakuljettaja Nico Rosbergikin luetaan aina pärjätessään suomalaiseksi, vaikka lippu nimen vieressä kertookin toista.


Kysyntää on siis. Mutta niin on tarjontaakin. Kuten monista viime aikojen kommenttifoorumeista olemme saaneet lukea ja kuulla, on SM-liigassa liian monta runkosarjan ottelua, EHL-turnaukset voisi pudottaa puoleen ja MM-kisat järjestää joko kerta kahteen vuoteen tai ainakin jättää ne väliin olympiavuonna eli joka neljäs vuosi. Mutta miksi! Katsojia riittää kuitenkin. Ja tosifanit katsovat myös NHL, KHL, AHL sun muut ottelut. Liput myy, kanavapaketit myy ja tarjonta varmasti vastaa kysyntää. Tai ainakin vastasi tähän asti. Jossain kohtaa tulee ainakin kysynnän puolella vastaan kipuraja. Niinkuin olemme jo saaneet lukea. Perheillä ei ole varaa jne. No nyt on lippujen hintoja laskettu. Jee. Ei pitäisi enää olla rahasta kiinni (no monella se voi olla edelleen, 4 lippua 155€ mutta entäs jos sinulla ei ole ketään, jonka kanssa liput jakaa…)!


Mutta miten tähän kaikkeen päädyttiin? Miksi liput oli aluksi (ja edelleen) niin kalliita? Iskikö ahneus? Ei, kuluja on 19 miljoonaa, kuten niin monesti olemme kuulleet. Sitten tehtiin järjettömän mahtava Leijona-kiertue useilla paikkakunnilla, siellä myytiin halpoja lippuja. No jepjep. Paljonkohan tuo suuri ja mahtava kiertue tuotti kuluja? Oliko se ihan tarpeellinen? Kahdella paikkakunnalla menin tapahtuman ohi, eikä siellä suuria yleisöjä sillä hetkellä näkynyt. Olisiko ollut fiksumpaa ja edullisempaa järjestää useilta paikkakunnilta Leijona-bussikuljetus johonkin tiettyyn peliin ostetun lipun hinnalla? Olisiko kisalipun hinta tuntunut niin pahalta, jos sillä sai kuljetuksenkin kaupan päälle. Leijona-bussissa. No tiedä häntä.


Sen minä vaan tiedän, että itse tapahtumajärjestämistä opiskelleena ensimmäinen asia budjetointiin liittyen on, että lipputulojen varaan ei saa laskea. Lähtökohtaisesti kaikki kulut pitää kattaa muulla ja myydyt liput on vain pelkkää profitia. Jääkiekkopiireissä on vissiin toisenlaiset opit. Siellä kulut oli tarkoitus kattaa lähes pelkillä lipputuloilla. Jokatapauksessa maku koko touhuun on mennyt. Vaikka saisin ilmaisen lipun, en sitä käyttäisi. Paitsi jos se on lippu finaaliin. Tai VIP-lippu kaikilla herkuilla. Ja kavereille kanssa. Ja ehkä joku priva fanitapaaminen joukkueen kanssa. Ja Mertarannan selostuskoppikin olis kiva nähdä… Hups, näin helpostiko se ahneus kuitenkin hiipii esiin? Ei, kyse on vaan kulujen kattamisesta. Maksaa se peliin menokin jotain, bussilla juna-asemalle, Z-junalla Pasilaan, syödäkin pitäis, ja ostaa fanisälää, vielä palata kotiinkin sitten pelin jälkeen.


Ehkä kuitenkin katson pelit jatkossakin kotisohvalta. Ja ohjelmaoppaan mukaiset Leijonien treenit 24/7:lta. Paitsi, että jäällä ei äskenkään ollut ketään. Lahjattomat treenaa. Se oppi on näemmä tuttu jääkiekkosektorillakin.

Kuluja ei kateta lipputuloilla, sanoi korkeakouluopettaja Read More »

Scroll to Top