Vaalit

Vaalipäivä 13.6.2021

Vihdoin koitti vaalipäivä. Vaalien siirtymisestä johtuen tämä kevät on tuntunut aika pitkältä. On pitänyt tasapainotella viestinnän suhteen, ettei tee liikaa tai liian vähän. Liika viestintä saattaa ärsyttää. Liian vähälle jäänyt viestintä taasen ei paljon ehdokasta auta. Viimeisen parin viikon aikana on päästy verkosta myös livetapaamisiin. Nyt voi sanoa, että kaikkeni olen tehnyt, vaikka ainahan sitä voisi tehdä vielä vähän enemmänkin. Olo on väsynyt mutta onnellinen.

Nyt on äänestäjien aika hoitaa nämä vaalit kunnialla loppuun! Vaalipäivän äänestämispaikat ovat auki klo 20 saakka. Sen jälkeen julkistetaan ennakkoon annetut äänet. Jännittävä ilta tiedossa.

Olen saanut varsin kivaa palautetta myös eri puolueiden ja ryhmien ehdokkailta omasta tekemisestäni. Toivon todella, että se kertoo kampanjastani laajemminkin, että ajatuksilleni on tilaa ja tarvetta. Palan halusta päästä vaikuttamaan kaupunkimme asioihin aivan yleisen kanssaehdokkaidemme kanssa. Itselleni tämän kertaistet vaalit ovat tähän asti näyttäytyneet varsin hyvähenkisiltä. Tukea ja kannustusta on saatu ja annettu yli puolue- ja ryhmärajojen. Sitähän se politiikkakin on, yhdessä tekemistä. Hyvillä mielin uskallan ottaa valtuutetun roolin vastaan, mikäli tämä vaalipäivän tulos sen minulle suo.

Aivan hirmuisen iso kiitos kaikille ystäville ja tukijoille, jotka olette kannustaneet ja auttaneet. Olette aivan kultaisia ihmisiä, enkä tiedä miten teitä voin tarpeeksi kiittää!

Joka tapauksessa ISO KIITOS ihan kaikille. Lahti on sydämen asia!

vaalipäivä ehdokas
Väsynyt mutta onnellinen ehdokas

Vaalipäivä 13.6.2021 Read More »

Kuntavaalit 2021

Vuosi sitten tein päätöksen jättää kaiken puoluetoiminnan, ja hoitaa ainoastaan edellisten kuntavaalien kautta minulle suodut luottamustehtävät.  Vuoden tauko teki hyvää, kieltämättä, mutta samaan aikaan ryhdyin miettimään mun poliittista kotia. Kokoomuksessa tunnen olevani liian vasemmalla, liian vihreä tai liian jotain muuta. Mutta en kuitenkaan ole tarpeeksi vasemmalla tai tarpeeksi vihreä siirtyäkseni sinne.

Kova halu vaikuttaa asioihin meidän kaupungissa sykkii edelleen suurena, mutta miten, kas siinä pulma. Seuraavat kuntavaalit häämöttää jo nurkan takana ja pelipaikat arvotaan jälleen uudestaan. Ison porukan riveistä vaikuttaminen on aina helpompaa. Vai onko? Mahdollistahan olisi perustaa myös jonkinlainen puoluepolitiikan ulkopuolinen valitsijayhdistys ja lähteä ehdolle sitä kautta (jos 10 äänioikeutettua kannattaa). Toisaalta isoissa puolueissa, etenkin Lahdessa, olisi ihan fiksua tehdä sisäistä vaikutustyötä, ja yrittää kääntää isoa laivaa pienen paatin sijaan. Ja näyttää siltä, että nuoremmille tai tuoreemmille tehdään nyt tilaa, kun näitä uutisia lukee.

Isoja pohdintoja on siis meneillään. En tiedä huoliikokaan kokoomus mua enää listoilleen, mutta enemmän ajattelenkin sitä, mitä annettavaa mulla on lahtelaisille. Vai onko mitään, mitä joku toinen ei antaisi? Ja oon pohdiskelun jälkeen siinä tuloksessa, että mulla on annettavaa. En varmaan ihan uniikkina ole ajatuksineni liikenteessä, mutta kyllähän meitä kaikkia oma elämäntilanne sitoo paljon siihen, mihin eniten on kykyjä saada muutosta parempaan. Ja se on hyvä, siihen tarvitaan vaikuttajia joka taustasta. Ja tällä hetkellä jos yhtään katsoo kaupungin esityksiä tulevan vuoden budjetista, ollaan tulevaisuudelta sammuttamassa valoja oikein urakalla. Lapset ja nuoret on meidän tulevaisuus. Meidän tulevat palveluiden ylläpitäjät ja veronmaksajat. Heidän eteen meidän on tehtävä kaikkemme. Ja se ajaa mut lopulta siihen pisteeseen, että ehdolle lähdetään. Mutta mitä kautta, se jää pureskeltavaksi.

Kuntavaalit 2021 Read More »

Miksi Kokoomus?

Aika usein minulta moni, enemmän ehkä puoluekartassa vasemmalta löytyvä ystäväni kysyy, miksi olen valinnut puolueeksi kokoomuksen. Ajatuksiltani olisin kuulemma erinomaisesti muihinkin puolueisiin sopiva. Totta, ihan varmasti sopisin. Ja olen ehkä harkinnutkin. Vaihtoehtoja mietin monta vuotta. Pitkästi vaakalaudalla kamppailivat SDP ja Kokoomus. Joista sitten 2010 päädyin jälkimmäiseen. Miksi? Siihen yritän nyt lyhyen ytimekkäästi vastata.

1) Kokoomus on kokoelma erilaisia ihmisiä, kuten pitkän linjan kaupunginvaltuutettu Merja Vahter on minulle aikanaan lausunut. Erilaisuus on rikkaus, ja kokoomuksessa kaikenlaiset ajatukset saavat arvonsa. Toisin kuin monien stereotyyppisissä ajatuksissa minun ei tarvitse olla varakas, yrittäjä tai kartanonherra. Saan olla matalapalkkainen, työtön, kotiäiti, tai mitä vaan, enkä silti ole muita huonompi. Päinvastoin, puolueeni arvostaa jokaisesta elämäntilanteesta tulevan kokemuspohjaisen tiedon saamista, eikä ole vain köyhän tai rikkaan puolella. Kumpiakin on, ja vielä paljon meitä siltä väliltä olevia, miten siis vain yhden asiaa ajamalla voisi ikinä rakentaa kaikille parempaa yhteiskuntaa?!

2) Kokoomus on iso puolue isolla päätösvallalla. Anteeksi vain pienemmät puolueet, teette hyvää työtä ja toivottavasti olette joskus suuria (Helsingissä tuoreimman gallupin mukaan Vihreät olisi nyt nousemassa suurimmaksi…). Tykkään toki olla voittajien puolella, mutta se ei silti ole se syyni olla kokoomuslainen. Isoilla puolueilla on enemmän valtaa, enemmän vastuuta ja ihan oikeasti vaikutusta päätöksiin. Ihailen suuresti sitä työtä, mitä useat opiskeluaikojeni ystävätkin esimerkiksi juuri Vihreissä tekevät kasvattaessaan puolueensa vaikutusvaltaa. Mutta näin meidän kuntatasolla ajateltuna, päätöksiä tehdään nyt, ja minä haluan olla tekemässä niitä päätöksiä, jotta tulevaisuus kaupungissamme olisi enemmän haluamani mukainen.

3) Isojakin aluksia ohjaavat pienet ihmiset. Niin myös puolueita, koosta riippumatta. Kahteen edelliseen kohtaan viitaten, on myös paljon väliä sillä, minkälaisia ihmisiä ohjaamossa sitä ruoria kääntävät. Itse koen tärkeäksi sen, että ison puolueen päätöksenteossa on mukana niitä ykköskohdassa mainittuja erilaisia ihmisiä. Valtaa on, vain tekijät ratkaisevat. Jotta puolueen näkemykset ja tavoitteet muuttuisivat, on mukaan sen parhaimmille pelipaikoille saatava uusia, nuoria, idearikkaita tekijöitä. Ja sinne minä haluan. Siksi kokoomus.

Miksi Kokoomus? Read More »

Kuntavaalit #ehdollaollaan

Viime kuntavaalien jälkeen oli selvää, että seuraavat vaalit kun koittaa, niin mukana ollaan. Kesällä 2016 ehdokassitoumuksen kävinkin sitten kirjoittamassa, ja vasta jälkikäteen alkoi hirvittämään, mihin olenkaan taas ryhtynyt.

Minulla ei ole järjettömän suuria vaalirahoja, ei juoksukengät jalassa lähtölaukausta odottavaa bussilastillisen suurta tukitiimiä paukuttamassa euroja maksavia mainoslappusia pitkin pitäjää, ei monivuotista historiatietoa kaikesta ja kaiken kaikesta, ei julkkiskannattajia, ei oikeastaan yhtään mitään. Vain into, tahto ja toivo toimimisesta lahtelaisten paremman huomisen puolesta. Uskon sellaisenkin riittävän, jos vain saan tarpeeksi ajatuksiani ihmisten kuulolle.

Olisihan se toisaalta hienoa, kun joku supersuosittu Cheek seisoisi tukijoukoissa ja ääniä rakastuneilta faneilta rapisisi vaaliuurniin. Mutta onko se oikein? Olisiko se ääni silloin ääni Cheekin kaikelle ihanuudelle, vai ääni minulle kuntapoliitikkona? Toisaalta jos hypoteettisesti ajateltuna Cheek pitäisi ajatuksiani paikallispolitiikassa äänensä arvoisina, eikö ne äänet silloin samanlaisesta maailmasta diggailevilta faneilta saattaisi tulla muutenkin?

Takaisin aiheeseen. Ehdolla ollaan. Vaalit lähestyy ja pian pitäisi joitakin toimia sen eteen tehdä. Tukijoukkoja nyt ensimmäisenä kasailen, tulisitko mukaan? Pyrin kokoamaan erilaisia, eritaustaisia ja erilailla ajattelevia, hyviä tyyppejä, jotta saan mahdollisimman laajasti eri näkökulmia ja mielipiteitä kuntapolitiikan asioihin. Ja erityisesti ihmisiä, jotka haluavat valtuustoon uutta intoa, uutta energiaa ja ennen kaikkea uutta “nuoren” naisen pelisilmää. Mitä ja miten paljon haluat tukijoukoissa tehdä, on täysin päätettävissäsi. Otapa yhteyttä ja jutellaan lisää! susanna(at)susannanorja.fi ja 0407265055. Myös somekanavista tavoitat, ehkä jopa näppärämmin!

Kuntavaalit #ehdollaollaan Read More »

You’re fired – ja muita pieniä iloja

You’re fired! Tuo Donald Trumpin suusta tuttu lausahdus. Suomessa Hjalliksen lempeämpi versio: “sä saat potkut”. TV-formaattiin kuuluu, että virheistä rokotetaan. Potkuilla. Tosielämässä se ei ihan noin mene. Eikä pidäkään, sillä kaikkihan me virheitä teemme. Toki isoista virheistä työnantajalle jää lähinnä ainoaksi vaihtoehdoksi irtisanoa työntekijä, mutta yleensä silloin kyseessä on todella vakava virhe.

Kun Suomessa jollain jääkiekkojoukkueella menee huonosti, vaaditaan valmentajan erottamista. Puolueen vaalituloksen ollessa surkea, vaaditaan puolueen puheenjohtajan erottamista. Nokian puhelimet ei lyö markkinoilla läpi, taas vaaditaan toimitusjohtajan erottamista. Nyt case Talvivaaran aikaan lehtien ja internetin mielipidepalstat täyttyvät ihmettelyistä, miksei kukaan ministeri, virkamies tai kyseisen yhtiön päättäjä eroa. Ja kun opetusministeriö esitti ammattiopetukseen leikkauksia, ovat ainakin Keskustanuoret antamassa opetusministerille potkuja. Näinkö asiat hoidetaan?

Se, että lätkäjoukkueen valmentaja saa potkut, ei luultavasti muuta sitä tosiseikkaa, että pelaajat ei saa tehtyä maaleja. Puolueen heikko menestys vaaleissa ei yleensä ole puheenjohtajan vika, kaikki sen ehdokkaat ja jäsenet ovat kuitenkin jokaisen saadun äänen takana. Miksipä ei ne saamattomatkin äänet olisi sitten koko joukon aikaansaannosta tai tässä tapauksessa aikaansaamattomuutta. Ja kyllä varmaan niin Nokialla kuin muissakin yhtiöissä kannattaa miettiä tuotteen ominaisuuksia ja markkinointia, hinnoittelusta nyt puhumattakaan. Tuskin se toimitusjohtajaa vaihtamalla paranee, ellei toimitusjohtaja itse satu olemaan joku tuotesuunnittelun guru. Talvivaarassa ei tehtyä saa tekemättömäksi, ei sitten millään. Mitä siihen auttaisi, jos ympäristöministerille, joka ei syypää virheisiin edes ole, näytettäisiin ovea? Tai miten sekään opiskelupaikkojen määriin vaikuttaisi, jos opetusministeri lähtisi vaihtoon? Ei mitenkään.

Ilmeisesti jokainen meistä haluaa vain kerran elämässään kokea olevansa Donald Trump ja osoittaa jollekulle ovea, antaa potkut, irtisanoa tai erottaa. Tai ainakin olla sitä kovasti vaatimassa ja pulputtaa sen jälkeen hunajaa, kun vaatimus on toteutettu. Onko se sittenkin vain joku perisuomalainen kateus, kun saa ihmisen miettimään ensisijaisena ratkaisuna lähes joka ongelmaan potkujen antamista, yleensä johtajatason tai ainakin korkean palkkaportaan henkilölle. Tuleeko siitä parempi mieli, kun pääsee näkemään jonkun hyvätuloisen menettävän ansiotulonsa? Tulee. Vahingonilohan se on paras ilo. Noin sekunnin kuluttua muistamme, että ongelmat jatkuvat edelleen ja on aika etsiä seuraava uhri giljotiiniin.

You’re fired – ja muita pieniä iloja Read More »